6.9.2016

Kadonneiden korttelikinojen jäljillä


Elävän kuvan ihme nähtiin Helsingissä ensimmäisen kerran kesäkuun 28. päivänä vuonna 1896, kun ranskalaisten Lumière keksijäveljesten elokuvakiertue antoi Suomen ensimmäisen elokuvaesityksen Hotelli Seurahuoneella.  Helsinkiläiset hurmaantuivat liikkuvan kuvan lumoon niin, että alkuperäinen suunnitelma päivän näytöksestä venyi lopulta viikon mittaiseksi elokuvavierailuksi.

Pian menestyksekkään ensiesitysten jälkeen eläviä kuvia alettiin esittää jo kotimaisten elokuvayrittäjien toimesta. Ensimmäinen kiinteä elokuvateatteri perustettiin Helsinkiin vuonna 1901 ja vajaan 20 vuoden kuluttua kaupunkia pidettiin jo yhtenä pohjoismaiden parhaana elokuvateatterikaupunkina. Elokuvateattereiden määrä kasvoi huimaa vauhtia. Parhaimmillaan, toisen maailmansodan aikaan, Helsingissä oli peräti 51 elokuvateatteria.

Kino Helsinki toimi vuosina 1961-83. Nyt tiloissa toimii Ryhmäteatteri. Kuva: Jussi Nenonen.

1940- ja 50- luvut olivat elokuvateattereiden kulta-aikaa


Sotavuodet olivatkin elokuvateattereiden kulta-aikaa. Varsinkin kotimaiset elokuvat kiinnostivat sodan runtelemaa kansakuntaa ja jokainen ensi-iltaan tuolloin tullut kotimainen uutuus saavutti 400 000 katsojan yleisömäärän. Elokuvateattereiden menestyksen sotavuosina selittää se, että elokuvissakäynti oli ainoita salituttuja huvittelumuotoja. Vajaan neljän miljoonan asukkaan maa otti tästä ajanvietteestä kaiken irti.

Suomalaisten elokuvateattereiden menestysvuodet jatkuivat 1950-luvulla. Elokuvateattereissa riitti yleisöä. Vuonna 1955 tilastoitiin, että jokainen suomalainen kävi elokuvissa kahdeksan kertaa. Helsingin elokuvateattereiden määrä oli 1950–luvun puolessa välissä 47 teatteria.

Vuonna 1957 alkoivat kuitenkin synkät pilvet leijailla elokuvakulttuurin ylle. Syynä olivat elokuvien valmistuskustannusten kohoaminen, sekä myös pääsylippujen alhainen hinnoittelu. Mutta pahempaa oli tulossa.

Televisio vei voiton


Iltaisin suomalaisten kotien olohuoneesta alkoi kajastaa sinertävää valoa. Televisio oli tullut suomalaisiin koteihin ja tuo ihme taikalaatikko vangitsi kansakunnan nojatuoleihin totaalisesti. Vuosina 1961-1962 televisio tavoitti jo 80 prosenttia väestöstä ja elokuvateattereiden omistajat katselivat huolestuneina lisääntyvien tyhjien penkkien määrää elokuvasaleissa.

Televisio otti nopeasti ohjelmistoonsa myös pitkien elokuvien esittämisen. Televisio toi näin ensimmäisen elokuvateatterikadon. Vuosina 1962-1969 katosi Suomen elokuvateatteri kartalta peräti 260 teatteria. Epätoivoisia pelastusyrityksiä tehtiin. Suuremmat teatterit yrittivät muokata teattereitaan paremmin vastaamaan ajan haasteita. Saleja pilkottiin useampiin pienempiin saleihin ja näin yritettiin saada lisäkatsojia teattereihin useammalla näytöksellä. Samalla tuhottiin monta arvokasta elokuvateatteri interiööriä.

Seuraava tuhoaalto iski elokuvateattereihin 1980-luvun alussa, kun Suomeen rantautui videonauhurit. Videon saapuminen kotien peruskalustoon oli kohtalokasta ennen kaikkea Helsingin korttelikinoille, lähes 20 teatteria pisti lapun luukulle parin vuoden sisällä. Esimerkiksi Töölön komea elokuvateatteri perinne katosi käytännössä yhdessä vuodessa. Maineikkaat Ritz, Adlon, Corona ja Sininen kuu olivat enää muisto vain vuoden 1986 lopussa.

Kallion pimenneet valkokankaat


Kallion kaupunginosassa on toiminut kaikki aikakaudet mukaan lukien yli 30 elokuvateatteria. Vuonna 1939 Helsingin kantakaupungissa toimi 48 teatteria, joista 12 oli itäisessä kantakaupungissa. Kallion viimeinen elokuvateatteri Arena lopetti vuonna 1993. Itäinen kantakaupunki palaa kuitenkin elokuvateatterikartalle syksyllä 2016, kun Harjukadulla avautuu vuonna 1982 suljettu elokuvateatteri Riviera uudelleen.

¨Riviera toimi vuosina 1955-82. Kruunu nimelläkin tunnettu elokuvateatteri avautuu uudelleen syksyllä 2016. Kuva: Olli Aaltonen. 

Kallion kävelyfestivaalin Pimenneet valkokankaat -kierros esittelee joukon Kallion seudun kadonneita elokuvateattereita, osa teatterisaleista on vielä olemassa. Niissä toimii nyt muun muassa kuntosaleja, uskonnollisia yhteisöjä ja eräässä elokuvasalissa on nyt Alko. Sunnuntaina 11.9. klo 15.00 lähdetään kävelykierrokselle Paasipuistosta (Paasivuorenkatu 2). Vapaa pääsy, käsiohjelma 2 euroa. Kierros on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien- ja Open House Helsinki –ohjelmaa.

Katso lisää: Kallion kävelyfestivaali - Pimenneet valkokankaat –kävely.

Juhani Styrman
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...