Teollisuuden perintö esittäytyi upeasti Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppua vietettiin tänä vuonna 11.-13.9. teemalla Teollisuuden ja tekniikan perintö. Teeman merkeissä järjestettiin runsaasti tapahtumia eri puolilla Suomea. Läpi koko Euroopan järjestettiin kymmeniä tuhansia tapahtumia 50 eri maassa.

Malmin lentoaseman esittelykierrokset keräsivät runsaasti yleisöä
Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppuna.
Kuva: Malmin lentoaseman ystävät ry.

Rakennusperinto.fi-sivuston tapahtumakalenteriin ilmoitettiin kaikkiaan reilusti yli 100 tapahtumaa pääviikonlopulle. Mukana ohjelmassa oli useita teollisuusteemaa esille tuoneita monipäiväisiä tapahtumakokonaisuuksia, esimerkiksi Keski-Suomessa, Eurassa ja Juankoskella. Päivien ohjelmassa on vielä syksyn aikana useita tapahtumia ja koko vuoden aikana on järjestetty jo yli 200 tapahtumaa.

Lämmin kiitos kaikille tapahtumien järjestäjille ja tervetuloa mukaan jälleen ensi vuonna!

Syyskuun alussa maailmanperintökohde Verlassa järjestettiin seminaari ja
tutustuminen alueen teollisuusperintöön. Kuva: Lauri Putkonen,
Teollisuusperintöseura.

Odotamme palautettanne!

Kiitos tapahtumajärjestäjille jo annetusta palautteesta – palautteenne on erittäin arvokasta tulevia päiviä suunniteltaessa. Toivomme edelleen palautetta niiltä, jotka eivät vielä ole sitä oman tapahtumansa osalta lähettäneet. Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvotaan Kotiseutuliiton kangaskasseja syksyn aikana. Palautetta voi antaa sähköisen lomakkeen kautta.

Palautteen lisäksi otamme mielellämme vastaan myös toiveita ja kehitysideoita: minä sinä tapahtumanjärjestäjänä kaipaisit avuksesi? Mistä olisi sinulle ja tapahtumallesi hyötyä? Mitä voisimme parantaa ensi vuonna? Otamme kehitysideat ja toiveet huomioon mahdollisuuksien mukaan suunnitellessamme seuraavan vuoden kulttuuriympäristöpäiviä. 

Nälkälinnanmäki-Seuran tapahtumassa Savonlinnassa tutustuttiin
Savolan sahan ja myllyn historiaan. Kuva: Kirsti Kukkonen.

Kulttuuriympäristön tekijät –kilpailussa voittajaryhmä palkitaan 500 eurolla!

Kulttuuriympäristöpäivien lapsille ja nuorille järjestämä Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu jatkuu vielä 15. lokakuuta asti. Kilpailutehtävässä tuodaan esille oman lähiympäristön teollista tuotantoa ja erilaisten teollisten tuotteiden elinkaarta. Kilpailusta voi vinkata oman lähiseutunsa koululle tai harrasteryhmälle, pääpalkinto on mukavat 500 euroa!

Etelä-Pohjanmaalla dokumentoidaan elintarviketeollisuutta

Etelä-Pohjanmaalla viljellään maata ja kasvatetaan karjaa. Maakunnalle ominaista on myös vahva yrittämisen kulttuuri. Jo nämä tekijät yhdessä selittävät miksi elintarviketeollisuus on Etelä-Pohjanmaalla merkittävä työllistäjä. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo on aloittanut monivuotiseksi tarkoitetun elintarviketeollisuuden dokumentoinnin.

Seinäjoella sijaitsevat muun muassa Atria Oyj:n pääkonttori ja ruokatehdas sekä Suomen suurin Valion tehdas. Valtakunnallisiin suuryrityksiin kuuluu myös Altian Ilmajoella Koskenkorvan kylässä sijaitseva tehdas. Etelä-Pohjanmaalla toimii myös lukuisia muita pienempiä elintarvikealan yrityksiä. Laaja elintarviketuotanto olikin syynä miksi Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo valitsi valtakunnallisessa museoiden välisessä TAKO -yhteistyössä aihealueekseen elintarviketeollisuuden.

8–10 viikon ikäisiä possuja ollaan tuomassa Atrian
kasvatustilalta seinäjokelaisen Aittomäen tilan sikalaan.
Kuva: Toomas Mäelt, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo.

Vuonna 2015 aiheena lihateollisuus

Hanketta käynnistämään ja toteuttamaan palkattiin opetus- ja kulttuuriministeriön tuella projektitutkija. Vuonna 2015 dokumentoinnin aiheeksi valittiin lihateollisuus ja kohteiksi liha-alan suurtoimija Atria Oyj sekä erikoislihatuotteita jalostava paikallinen Ilmajoen makkaramestarit.  Atrian juuret löytyvät osin vuonna 1914 perustetusta eteläpohjalaisesta Itikka-osuuskunnasta.  Kiinnostavaa onkin, että vaikka Atria tänä päivänä on useassa maassa toimiva noin 4500 työntekijän suuryritys, mielletään se Etelä-Pohjanmaalla yhä paikalliseksi ja ”omaksi”. Toinen dokumentoinnin kohde, Ilmajoen makkaramestarit, taas eroaa toimintatavoiltaan perinteisistä teollisuuden toimijoista. Luomulihatuotteita valmistava ”lihanjalostuspaja” myy tuotteensa verkkokaupassa ja kiertävien myymäläautojen avulla.

Lihanleikkaaja Jarmo Papinaho työssään. Vielä jokin aika
sitten uskottiin lihanleikkuun olevan ala, jossa kone ei pysty
korvaamaan ihmistä. Atrian Seinäjoen tehtaalle on juuri hankittu
ensimmäinen lihanleikkaajarobotti, joka tulee vähentämään
ihmistyövoiman määrää. Kuva: Atria Oyj:n viestintä.

Pellolta pöytään

Molempien liha-alan yritysten kohdalla dokumentointi tapahtuu ns. pellolta pöytään -mallilla eli tarkastelun alla on koko tuotantoprosessi maatilalta alkaen. Dokumentointia toteutetaan haastatteluilla ja valokuvaamalla. Haastateltavien joukossa on työntekijöitä ylimmästä johdosta alkaen tavoitteena saada mahdollisemman kattava kuva nykypäivän teollisuustyöstä.  Alkutuotantoa eli lihakarjankasvatusta dokumentoidaan yhden Atrian tuottajatilan sekä Ilmajoen Makkaramestarien kotitilan toimintaan perehtymällä. Osana dokumentointia on myös aloitettu teollisiin eteläpohjalaisiin elintarvikkeisiin liittyvien kuluttajamuistojen keruu. Ruokamuistot ovat usein tunteita herättäviä ja muistoissa onkin muun muassa haikailtu jo lopetettujen tuotteiden perään sekä muisteltu kaiholla ja kauhulla kouluruokailun ”helmiä”.

Atria on myös merkittävä kesätyöpaikkojen tarjoja Etelä-Pohjanmaalla.
Seinäjoen Nurmon ruokatehtaalle otetaan vuosittain satoja
kesätyöntekijöitä. Kuva: Atria Oyj:n viestintä.

 

Hyönteisissä uusi teollisuuden ala?

Tulevina vuosina dokumentointia on tarkoitus jatkaa museon omilla henkilöstöresursseilla. Tarkoituksena on dokumentoida kerrallaan yhtä elintarviketeollisuuden alaa, seuraavina esimerkiksi maito- tai juomateollisuutta. Yksi kiinnostava tuleva dokumentoinnin kohde voisi olla hyönteistalous, sillä Seinäjoella on alkamassa ihmisravinnoksi tarkoitettujen hyönteisten tuotanto ja tutkimus. Olisikin kiinnostavaa saada dokumentoitua tämän ns. uuselintarviketeollisuuden alaan kuuluvan hyönteistuotannon alkuvaiheet. Olisiko hyönteisissä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden tulevaisuus?



Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon projektitutkija Katri Lento

Jäljet johtavat muovitehtaalle

Talouspaperia, suklaata, kenkiä, hissejä… Tehtaasta kotiin ja työstöstä käyttäjälle. Tänä vuonna Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa kerrotaan tuotteiden tarinoita. Teollisuuden ja tekniikan teema näyttäytyy meille lopputuloksensa kautta.  

 

Käyn laukkuani läpi jo varmaan kolmatta kertaa. Haluaisin pureutua jonkin päivittäin käyttämäni, lähellä valmistetun tuotteen vaiheisiin, mutta tehtävä osoittautuu yllättävän kinkkiseksi. Tavaroiden jäljet johtavat liki poikkeuksetta ulkomaille tai muuten kauas tuntemattomaan.

On pakko valita jokin toinen tulokulma. Jospa lähtisi liikkeelle siitä, mitä omassa lähiympäristössäni tuotetaan, minkälaisissa paikoissa tuotanto tapahtuu ja mihin tuotteet ennen pitkää päätyvät?

Kotikaupunkini Porvoon teollisuudenaloista yksi on ylitse muiden: öljy ja sen johdannaiset. Kilpilahden alue Svartbäckin kylän rantamailla on 1960-luvun lopulta alkaen ollut Neste Oy:n ja sen perillisten valtakuntaa: jalostamo, petrokemiaa, muovitehtaita... Monesta porvoolaissuvusta on Kilpilahteen kuljettu töihin jo usean polven ajan. Tässäpä paikallinen kulttuuriympäristö, jolla on ollut valtava vaikutus seudun elämään ja kehitykseen!

Itselleni yrityksistä läheisin on muoviteollisuuden raaka-aineita valmistava Borealis Polymers Oy. Sen juurilta löytyy valtionyhtiöiden Enso-Gutzeitin ja Nesteen sekä joidenkin yksityisten yritysten vuonna 1969 perustama Pekema Oy. Liiketoimintaa on vuodesta 1994 jatkanut Borealis. Tällä hetkellä kansainvälisessä omistuksessa oleva yhtiö työllistää Porvoossa reilut 900 henkeä.

Tavallinen tallaaja tulee harvoin vierailleeksi modernissa teollisuuslaitoksessa. Tutumpia ovat pittoreskit ruukit tai jo aikaa sitten hiljenneet punatiiliset makasiinit. Pienimuotoiseen tottuneelle Borealiksen massa ja mittakaava huimaavat heti kättelyssä: Valtava alue täynnä laitoksia, siiloja, soihtuja, varastoja, putkistoja, teitä… Niin, sekä tietenkin ääniä ja ihmisiä – tämä kulttuuriympäristö ei hiljene edes jouluna tai juhannuksena!

Vaikuttavaa kerrassaan, mutta mitä monimutkainen koneisto lopulta suoltaa sisuksistaan? Tuntuu jopa hieman uskomattomalta, että Borealiksen päätuote on nuppineulanpään kokoinen, pikkuruinen muovipelletti. Pelletistä ja sen sadoista miljoonista kavereista jatkojalostajat valmistavat putkia, pakkauksia, päällysteitä, kalvoja ja paljon, paljon muuta.

Muovituotteen elinkaari on kuluttajalle oikeastaan varsin näkymätön. Kenties vesi Sinunkin asuntoosi kulkee Borealiksen pelleteistä tehdyssä putkessa? Auton kojelaudasta ja pakasterasian seinämästä meitä katsovat lukemattomat yhteen sulatetut pelletit. Muovia on kaikkialla - se kyllä tiedetään - mutta käsi ylös, kuka osaa takeltelematta kertoa sen reitin kotiin ja kylille?

Vuonna 2015 Borealis on esimerkki teollisuuden kulttuuriympäristöstä, jossa historia ja nykypäivä elävät rinnakkain. Mutta kuinka kauan? Tehdasyhdyskunnat ovat aina nousseet ja kaatuneet talouden ja tekniikan vääjäämättömän kehityksen mukana. Valmistetaanko Kilpilahdessa muovia 50 tai 100 vuoden kuluttua? Missä kunnossa silloin ovat 1970-luvun rytmikkäät konttorirakennukset? Entä itse prosessilaitteet tai korkeuksia uhmaavat siilot?

Kulttuuriympäristön kannalta ajan kuluminen on usein kaksiteräinen miekka. Toimiva, kehittyvä teollisuus joutuu vuosien saatossa lähes väistämättä uusimaan tai ainakin rajusti muokkaamaan kalustoaan, tuotantotilojaan ja rakennuksiaan. Toisaalta kuihtuvaa tai hylättyä teollisuusympäristöä ja sen säilymistä jälkipolville uhkaavat muut vaarat.

Borealiksen toiminnalla on takanaan jo yli 40-vuotinen historia osana maamme teollisen perinnön ketjua. Melkoinen vahvuus mille tahansa yhtiölle, mutta osataanko se nähdä ja tunnistaa? Miten yhdistää perinnön vaaliminen osaksi nykypäivän ja tulevaisuuden liiketoimintaa? Kuinka kertoa tuotteen tarina niin asiakkaille, omistajille kuin suurelle yleisölle?

Pääkonttorin seinältä löytyy jo hienoja mustavalkokuvia tehtaan alkuajoilta. Olisiko historiikin laatiminen seuraava askel?

Kaikki kuvat: Borealis Polymers Oy. 

Ilana Rimón, Kulttuuriperintökasvatuksen seura

Alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille tarkoitetussa Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa kerrotaan tuotteiden tarinoita. Osallistumisaikaa 15.10.2015 saakka!

Teollinen perintö esillä Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä – etsi oma tapahtumasi

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppua vietetään tänä syksynä 11.–13.9. jolloin eri puolilla Suomea järjestetään kymmeniä tapahtumia. Koko Euroopassa tapahtumia järjestetään kymmeniä tuhansia.

Vuoden 2015 teema on Teollisuuden ja tekniikan perintö. Teollisuuden ympäristöt, rakennukset ja koneet ovat vuosisatoja vaikuttaneet eri paikkakuntien identiteettiin. Teollinen perintömme kertoo muutoksen, kehityksen ja luovuuden tarinaa sekä valottaa entisajan työtä ja elämää. Vuonna 2015 nostetaan teollisuus ja tekniikka esille osana kansallista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Teema on ensimmäistä kertaa yhteinen koko Euroopan laajuiselle European Heritage Days -kokonaisuudelle. 

Vanhankaupunginkoski Helsingissä. Kuva: Liisa Lohtander

 Kulttuuriasioista vastaava komissaari Tibor Navracsics on teemasta mielissään.

— Euroopan monimuotoinen teollisuusperintö voi vaikuttaa positiivisesti koko maanosan taloudelliseenkin kehitykseen. Itsestään selvästi teollisuusperintö on myös erinomainen oppimisen, viihtymisen ja kotoutumisen kulttuuriympäristö. Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä kaikki nämä elementit yhdistyvät, kun miljoonat ihmiset ympäri Euroopan tutustuvat teolliseen perintöönsä ja lähiympäristöihinsä, kulttuurikomissaari Navracsics toteaa Euroopan neuvoston ja Euroopan komission tiedotteessa. Kulttuurikomissaarin salkussa ovat myös opetusala sekä nuorisotyö ja urheilu.

— Olen iloinen, että näinä aikoina niin moni maa on valinnut yhteisen teeman – teollinen perintö voi tarjota vahvan yhdistävän elementin koko Euroopalle, komissaari jatkaa.

Suomessa kymmeniä tapahtumia ympäri maan

Ohjelmistossa on mukana tänä vuonna esimerkiksi Varkauden teollisuudesta kertova näyttely, useita kävelykierroksia Tampereella ja Innostu kulttuuriympäristöstäsi! -tapahtumasarja Keski-Suomessa. Pääkaupunkiseudulla teolliseen perintöön voi tutustua esimerkiksi Vantaan Tikkurilassa, Helsingin Sörnäisissä tai Tekniikan museolla. Teollisuuden esittelyn hengessä tämän vuoden tapahtumissa pääsee tutustumaan myös moneen tehtaaseen ja ruukkialueeseen. Kaikkiaan tapahtumia on noin 50 kunnassa. 

Teollinen perintö näyttäytyy monissa eri muodoissa.

 Tapahtumat järjestetään paikallisin voimin, ja niihin on useimmiten vapaa pääsy. Lisätietoja saa www.rakennusperinto.fi -sivuston kalenterista. Sosiaalisessa mediassa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia ja uutisia voi seurata tunnisteella #kulttuuriympäristöpäivät.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu jatkuu lokakuulle

Lapsille ja nuorille suunnattu Kulttuuriympäristön tekijät-kilpailu jatkuu 15. lokakuuta asti. Kilpailutehtävässä tuodaan esille oman lähiympäristön teollista tuotantoa ja erilaisten teollisten tuotteiden elinkaarta.

Varkauden teollisuus 200 vuotta

Varkauden teollisuuden katsotaan alkaneeksi 20.4.1815, jolloin Gustaf Wrede sai senaatilta luvan perustaa ruukin Varkauteen. Kuluvana vuonna on siis juhlittu Varkauden teollisuuden 200-vuotista taivalta, juuri sopivasti Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tämän vuoden teemaan ajoitettuna.

Varkauden teollisuus on luonut Varkauteen monimuotoisen ja runsaan teollisesta historiasta kertovan rakennetun ympäristön. Varkauden keskustaajama-alueelle sijoittuukin kuusi RKY-aluetta: Varkauden tehtaat, Kommila-Kosulanniemi -asuinalue, Päiviönsaaren vanha keskusta, Varkauden Kauppakadun alue, Könönpellon asevelikylä sekä Taipaleen kanava-alue. Näiden lisäksi vielä Kangaslammin kaupunginosa muodostaa oman maaseutumaisen valtakunnallisesti merkittävän kylänraitin.

Varkauden puunjalostustehtaat sijaitsevat keskeisellä ja näyttävällä
paikalla. Kuva: Varkauden museot

Varkauden teollisista ympäristöistä näyttävin ja näkyvin on Varkauden puunjalostustehtaiden alue. Alueella on näkyvissä Ivar ja Valter Thomén 1910-luvun arkkitehtuuria (voimakanava- ja asema 1914, puuhiomo vesitorneineen 1916, selluloosatehdas 1919) sekä Karl Lindahlin suunnittelemaa rakennuskantaa 1920-luvulta (happotorni 1923, kellotornin muutos 1925). Varkauden teollisuuden suunnittelijoina ovat toimineet lisäksi myös Bertel Jung, Gunnar Aspelin ja Alvar Aalto. Modernia arkkitehtuuria edustaa mm. kiinteän polttoaineen voimalaitos K-6 (arkkitehtitoimisto Gullichsen-Kairamo-Vormala, 1990).

Tehtaan alueeseen liittyy olennaisena osana Kommila-Kosulanniemen asuinalue, jossa kuvastuu 1900-luvun alun tarkka hierarkia. Eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat asuivat heille suunnitelluilla asuinalueilla. Kosulanniemen puutarhakaupunkimainen huvila-alue oli varattu tehtaan johdolle ja ylemmille virkamiehille. Lähimpänä tehdasaluetta sijaitsivat alempien virkamiesten ja mestareiden asuinrakennukset. Työläisten asuinrakennukset rakennettiin Savontien varteen entisen Kommilan tilan maille.

Tehtaan kupeeseen rakennettiin työntekijöille Peltolan kaltaisia asuntoja.
Kuva: Varkauden museot

Peltola herää!

 

Varkauden teollisuuden ytimessä sijaitsee kaksikerroksinen puutalo Peltola. Vuonna 1917 Ivar ja Valter Thomén piirustusten mukaan valmistunut tehtaan työväestön asuinrakennus muutettiin jo 1920-luvulla Karl Lindahlin suunnitelmien mukaisesti mestariasunnoiksi ja alempien virkamiesten käyttöön. Asuinkäytössä rakennus toimi 1900-luvun lopuille saakka, minkä jälkeen se on ollut satunnaisessa käytössä mm. tehtaan komennusmiesten asuntona.

Peltola on toiminut kuluvana vuonna Varkauden teollisuuden juhlavuoden tapahtumakeskuksena. Se on valjastettu tähän tarkoitukseen Varkauden museoiden toimesta ns. paikan adoptointimenetelmällä, jossa paikka tai rakennus otetaan käyttöön tilapäisesti. Paikan adoptointi on tapa aktivoida kokemaan lähellämme olevia tiloja ja ympäristöjä uudella tavalla. Menetelmällä kiinnitetään huomiota myös rakennussuojeluun ja yhteiseen vastuuseen, kohteen ylläpitoon ja siitä huolehtimiseen. Tähän kaikkeen Peltola on soveltunut erinomaisesti.

Peltolassa on järjestetty kevään ja kesän aikana yleisötilaisuuksia, konsertteja, luentoja, näyttelyitä, työpajoja ja paljon muuta matalan kynnyksen toimintaa. Tiloissa on toiminut mm. pop-up taidenäyttelytila, kesäkahvila, leikkihuone lapsille ja lapsenmielisille, työpajatila, kerran viikossa järjestetyt kulttuurikahvilat sekä teollisuuden juhlavuoden infopiste. Peltolan piha-alueella sijaitsee Päivi Raivion syötävistä kasveista koostuva ympäristötaideteos Tunne+tila, joka on toteutettu yhdessä alueen koululaisten kanssa. Teos on osa Maaseudun sivistysliiton Paikan tuntu -hanketta.

Peltolan viihtyisällä piha-alueella on järjestetty esimerkiksi kirpputoreja.
Kuva: Varkauden museot

Peltolan kesä on ollut vilkas, mutta meno ei lopu syksylläkään. Syksyn aikana Peltolassa järjestetään mm. koululaisretkiä, kansalaisopiston kursseja ja erilaisia yleisötapahtumia. Suurena jäähyväisjuhlana vietetään luonnollisesti Euroopan kulttuuriympäristöpäivää, jolloin Peltola kesäkahviloineen avautuu yleisölle vielä viimeisen kerran tapahtumaviikonlopun ajaksi. Viikonlopun aikana Peltolassa mm. keskustellaan paikkakunnan kulttuurista, sanataiteillaan lasten ja aikuisten kanssa, tutustutaan ukulelen soittoon, kerätään tarinoita tehdaskaupungin elämästä sekä yhteisötaiteillaan. Päivi Raivion Tunne+tila -teoksen sadonkorjuun merkeissä nautitaan lähellä tuotetuista tarjottavista sekä vedetään yhteen tapahtumavuoden aikana saatuja kokemuksia.

Varkauden teollisuuden 200-vuotista taivalta on vuoden mittaan juhlittu Peltolan lisäksi myös muualla. Elokuussa avautui Varkauden museon Teollisuuden tekijät – Kymmenen tarinaa tehtailta -näyttely, joka kertoo varkautelaisesta teollisuudesta tekijöidensä kautta. Teollisuusjuhla on näkynyt erilaisissa tapahtumissa, kuten joka kesäisessä lastentapahtumassa Vekara-Varkaudessa. Teollisuusteemaan on syvennytty myös opastetuilla kävely- ja katujunakierroksilla, alueellisen Soisalo-opiston kurssitarjonnassa ja useilla muilla eri tavoilla.

Kymmenen tarinaa tehtailta –näyttely tarjoaa ihmislähtöisen tavan tutustua
Varkauden teollisuushistoriaan. Kuva: Varkauden museot

Hanna-Kaisa Melaranta
Olli Nissinen
Varkauden museot

Katso myös Peltola herää! ja Teollisuuden tekijät -näyttely Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumakalenterissa.