22.4.2015

Liikkeelle! kehottaa Tekniikan museon väki


Tekniikan museossa avataan perjantaina 24.4. valokuvanäyttely Liikkeelle! – Valon ja voiman tekijät. Näyttely vie kiinnostavalle aikamatkalle 1940–1960-luvuille sodanjälkeiseen aikaan ja ilmapiiriin. Mitä näyttelyn, todennäköisimmin yrityksen sisäisen ja ulkoisen viestinnän tarpeisiin luoduista, kuvista voidaan nähdä ja mitä ne kertovat? Tämä mainittu yritys oli vuoteen 1988 asti nimeltään Strömberg, seuraavaksi ABB Strömberg ja sittemmin pelkästään ABB.

Tästä asiasta kävimme museon näyttelytiimissä paljon keskustelua. Tiedämmekö me yksittäisen kuvan taustoja, tai miksi kuvat on otettu? Mutta loppujen lopuksi näyttelykokonaisuutta kuratoidessamme tajusimme, että yksittäisten kuvien tulkinta ei ole olennaista.


Alkuperäinen kuva yksin omassa majesteettisuudessaan kertoo kovin
toisenlaista tarinaa kuin sama kuva mainoksessa Voima ja Valo -lehdessä
vuodelta 1954. Mainoksessa kerrotaan teknisesti muuntajatyypin hyödyistä.

Kuvien alkuperäinen käyttötarkoitus ei olekaan näyttelyn näkökulmasta keskeisintä, sillä kuvamateriaalia on tarkasteltu hyvin laajassa kulttuurihistoriallisessa kontekstissa. Sodan jälkeisen lehdistön historiaa tutkinut Jyväskylän yliopiston tutkija Antero Holmila kertoo uusimmassa Trafiikki-lehdessä (ilmestyy huhti–toukokuussa 2015), että ”yhtenäistä kansakuntaa korostettiin jatkumona talvisodan hengelle. Lehdistö korosti itsehillintää ja vaali valistushengen mukaisesti kansakunnan moraalia. Työ ja työn eetos olivat merkittävässä roolissa. Suomi kuvattiin keskelle selviytymiskamppailua, josta pääsisi eteenpäin ainoastaan kovalla työllä ja hammasta purren”. Tämä henki ei näkynyt vain lehdistössä vaan melkeinpä kaikessa: kouluissa ja työpaikoilla, politiikassa ja julkisessa hallinnossa, taiteessa ja viihteessä.

Kun näiden ”lasien” läpi tarkastelimme kuvakokoelman kuvia ja muuta ajan arkistomateriaalia, kuvissa todella näkyi ajan henki. Työ ja työteliäisyys, teknologiaan liittyvä tulevaisuudenusko, teollisen tuotannon tehostaminen ja usko tekniikan tuottamaan aineelliseen hyvinvointiin olivat havaittavissa.

Rationalisointipuhe ei jäänyt talouslehdistöön vaan levisi kaikkialle.
Kuva on aukeama Kotiliedestä 1/1948.

Aina tietenkin toivomme ihmisten tulevan paikan päälle museoon näyttelyyn tutustumaan, mutta Liikkeelle! – Valon ja voiman tekijät -näyttelyyn ja sen teemoihin ja tunnelmiin voi tutustua myös mobiiliopastuksen kera, näyttelyssä käymättä. Mobiilioppaassa on näyttelykuvien lisäksi lehtileikkeitä, mainoksia sekä radio- ja televisio-ohjelmaklippejä Ylen Elävästä arkistosta. Monipuolinen media-aineisto todella vie aikamatkalle. Itseäni mobiiliopasta tehdessä jäi moneen kertaan mietityttämään mikähän on sitä meidän ajan ”rationalisointia”, jolle nauretaan 50-60 vuoden päästä. Vaikka suomalaiset ovat yhä koulutetumpia, medialukutaitoisempia ja Suomikin moniäänisempi, aina löytyy asioita ja ismejä aikaa kuvaamaan – ja joiden viljely lehdissä, puheessa, politiikassa ja teoissakin muuttuu jopa humoristiseksi.


Elävän Arkiston filmi vuodelta 1959 vakuuttelee suomalaisia sähkön eduista ja suomalaisesta laatutyöstä sähkölaitteiden valmistuksessa.

Valon ja voiman tekijät -näyttelyn aineisto on laajasta Trafiikki ry:n Liikkeelle! – Suomi sodan jälkeen -hankkeen aikana Tekniikan museon digitoimasta kuvamateriaalista. Tuolloin digitoitiin systemaattisesti museolle lahjoitetun, kokonaisuudessaan noin 20 000 kuvan, kokoelman kuvia 1940–60-luvuilta. Koko kokoelman aineisto on vuosilta 1889-1971, joten digitoitavaa riittää vielä tuleviinkin projekteihin.

Osa digitoiduista kuvista, löytyy suomalaisten museoiden kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisestä www.finna.fi-palvelusta. Finnassa voi tutkia Tekniikan museon digitaalisia aineistoja ja Strömberg-kokoelmasta selailla voi reilua 2100 kuvaa 1940–50-luvuilta. Kuvissa näkyy Strömbergin tehtaita ja tehdassaleja, koneita, tuotteita ja henkilökuntaa. Kiinnostuneille tiedoksi, että aineisto löytyy Finnasta hakusanalla TMKA_3.

Riina Linna, palvelutuottaja, Tekniikan museo

www.tekniikanmuseo.fi, www.facebook.com/tekniikanmuseo 

10.4.2015

Painokellarin työnäytöksissä teollinen perinne herää eloon

Kirjapainokaupunki Helsingin teollista perinnettä voi kirjaimellisesti koskettaa Päivälehden museon työnäytöksissä, joissa yleisö pääsee kokeilemaan taitojaan perinteisissä kirjapainoammateissa. Oppainaan heillä on työnäytöstä vetävät ammattilaiset, jotka tuntevat perinteisen kirjapainotekniikan salat.

Irtokirjaimista koottava tekstirivit ovat länsimaisen kirjapainotaidon ydin. Tämä gutenbergilainen tekniikka oli käytössä ainoana tapana valmistaa painettavaa tekstiä aina 1800-luvun lopulle saakka. Sen jälkeen käyttöön tulivat latomakoneet, mutta käsinladontaakin käytettiin aina 1970-luvulle asti pienien töiden, kuten kutsu- ja käyntikorttien sekä ilmoitusten, valmistamisessa.

Painokellarin käsinlatojat näyttävät yleisölle kuinka latomahakaa tulee käsitellä, kuinka kirjaimet löydetään kastista ja miten sananvälit täytetään. Heiltä saa myös vinkkejä siitä, kuinka selkä ja jalat saadaan pysymään kunnossa niin, että ne kestävät jatkuvan seisomatyön rasitukset.

Käsinlatoja Matti Savolainen kertoo työnäytösvieraille käsinladonnan
saloista. Kuva: Päivälehden museo

Rivilatomakoneet tulivat käyttöön Suomessa 1900-luvun alussa. Painokellarin työnäytöksissä käytettävä kone on 1920-luvulta. Museon työnäytöstiimiin kuuluvat asentajat eli mönttöörit kunnostivat tämän Intertype-laitteen toimintakuntoon vuonna 2007 ja sen jälkeen kone on ollut keskeinen osa museon työnäytöstoimintaa.

Rivilatomakoneilla teksti valmistettiin
matriisien ja sulan lyijyn avulla. Kuvassa
museon Intertypellä latoo Heino Pitkänen.
Kuva: Päivälehden museo

Ladottujen tekstien ja kuvien paikoilleen asettelu tapahtui lehtilatomon taittopöytien ääressä. Tästä työstä vastasivat taittajat. Taitossa tiivistyi sanomalehtityön aikataulupaineet. Sivut oli saatava valmiiksi määräaikaan mennessä. Pienikin viivästys saattoi johtaa painoksen myöhästymiseen eivätkä lukijat saaneet lehteään ajoissa.

Taittaja Olavi Melender näyttää kuinka sivut koottiin painovalmiiksi
metallitaiton aikakaudella. Kuva: Päivälehden museo

Sanomalehdet painetaan isoilla rotaatiopainokoneilla. Lähes ruotsinlaivan kokoista konetta ei Painokellariin ole saatu esille, mutta yksi painokone 52-koneen kokonaisuudesta siellä on näytillä. Tämä rotaatiolaitteiston osa on vuodelta 1978 ja työnäytösmiehet kertovat, miten paperilehti sillä painettiin.

Painotekniikkaa pääsee myös konkreettisesti tutustumaan, sillä Painokellarin Heidelberg-tiikelikone on työnäytösten aikaan käynnissä. Museovieras voi sillä painattaa vaikkapa itse latomansa tekstin!

Painotyö on valmis! Olavi Oja ojentaa painetun arkin
työnäytösvieraan tarkastettavaksi. Kuva: Päivälehden museo

Päivälehden museon Painokellarin työnäytöstiimiin kuuluu 14 rautaista alan ammattilaista. He ovat tehneet pitkän päivätyön helsinkiläisissä kirjapainoissa, ja kertovat mielellään ammatistaan sekä siitä, millaista oli työskennellä pääkaupungin kirjapainoissa esimerkiksi 1960-luvulla, jolloin kirjapainoja oli ydinkeskustassa kymmenittäin ja ammattitovereihin törmäsi jokaisessa kadunkulmassa.


Markku Kuusela, tutkija, Päivälehden museo

Lisätietoa Päivälehden museon kevään työnäytöksistä 12.4, 19.4, ja 26.4.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...