Suvun ompelukoneen tarina toi sisaruksille voiton Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa

Kolmatta kertaa järjestetyn valtakunnallisen Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun voitto meni Siuntioon Hilla ja Linnea Sarviaholle. Sisarukset kertoivat työssään suvussa säilyneen ja rajantakaisesta Karjalasta tuodun Singer-ompelukoneen tarinan. Kilpailussa tarkasteltiin tänä vuonna erilaisten teollisten tuotteiden tarinoita ja elinkaarta ja oman lähiympäristön teollista tuotantoa.

Sisarukset Hilla ja Linnea Sarviaho kertoivat voiton tuoneessa työssään
suvussa säilyneen ja rajantakaisesta Karjalasta tuodun Singer-
ompelukoneen tarinan. Kuva: Hilla ja Linnea Sarviaho.

Kilpailuraati oli vaikuttunut sisarusten tyylikkään työn tarinallisuudesta ja kulttuuriperintöä esille tuovasta otteesta.

”Äitimme Mari Sarviaho sanoo, että meidän identiteettimme rakentuu päivittäin. Meidän on tärkeää tiedostaa ja ymmärtää oman ja aikaisempien sukupolvien elämäntapoja ja nähdä oma toimintamme sen jatkajana ja kehittäjänä. Singer ompelukoneen historia on meille osa elävää sukumme historiaa.”

Kilpailun kansainvälinen yleisö on otettu työssä huomioon kirjoittamalla osa teksteistä englanniksi. Työhön sisältyvät valokuvat ovat joulukuussa esillä Kontupisteen näyttelyssä Mellunkylässä Helsingissä.

Työn toteuttaneet Hilla ja Linnea Sarviaho palkitaan 500 euron stipendillä. Sisaruksia ohjasi työn tekemisessä heidän äitinsä, kuvataiteen opettaja Mari Sarviaho.

Kunniamaininnat Vantaalle ja Kaustiselle

Raati jakoi myös kolme kunniamainintaa. Lisäksi kaikki kilpailuun osallistuneet ryhmät saavat kunniakirjan.

Vantaan Tuomelan kouluun meni kaksi kunniamainintaa. Koulun 6B luokan oppilaat kertoivat videotyössään suklaan historiasta aina Keski-Amerikan olmeekeista Fazerin suklaanvalmistukseen asti. Hauskalla videolla suklaan vaiheet käydään läpi monipuolisesti ja havainnollisesti huumoria unohtamatta.

Vantaalaisen Tuomelan koulun 6B luokan oppilaat kertoivat hauskassa
videossa suklaan historiasta. Kuvassa Karl Fazer esittelee valmistamansa
suklaan suomalaisille. Kuva: Tuomelan koulu.

Tuomelan koulun 6A luokan oppilaat tekivät puolestaan kameran historiasta ja kehitysvaiheista kertovan videon. Raati piti sen draamaa hyödyntävästä kerronnasta ja totesi työn erittäin sympaattiseksi ja runsaasti tietoa sisältäväksi.

Tuomelan koulun 6A luokan oppilaat tekivät videon kameran historiasta ja
kehitysvaiheista. Kuva: Tuomelan koulu.

Kaustisella Köyhäjoen koulun viidesluokkalaiset kertoivat taloissa käytettävien kattoristikoiden valmistuksesta paikallisessa tehtaassa. Työn tekijät vierailivat paikkakuntansa kattoristikkotehtaassa ja tutustuivat perusteellisesti tehtaan koneisiin, arkeen ja erilaisiin kattoristikoihin. Raati arvosti työssä erityisesti oman paikallisen teollisuustuotannon esille tuomista.

Kaustisella Köyhäjoen koulun viidesluokkalaiset kertoivat kattoristikoiden
valmistuksesta paikallisessa tehtaassa. Kuva: Köyhäjoen koulu.  

Töiden moninaisuus ilahdutti raatia

Kilpailuun saapui töitä eri puolilta Suomea. Osallistujat olivat 10–18 -vuotiaita. Kilpailuun saivat osallistua vähintään kahden hengen ryhmät, joiden jäsenet ovat syntyneet vuonna 1997 tai sen jälkeen.

Kilpailun raati oli ilahtunut kilpailutöissä käsiteltyjen teollisten tuotteiden laajasta valikoimasta. Kilpailutöissä kerrottiin esimerkiksi puhelinten ja viulujen, elintarvikkeiden ja vaatteiden tarinoita. Suklaata ja sen valmistusta esitteli jopa kolme kilpailutyötä.

Kilpailun palkintoraatiin kuuluivat ympäristöministeriön, Museoviraston, opetushallituksen, Suomen Kotiseutuliiton ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran edustajat, jotka muodostavat myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmän.

Kilpailun taustalla Euroopan kulttuuriympäristöpäivät

Kilpailu on osa Euroopan neuvoston ja Euroopan komission yhteistä European Heritage Days eli Euroopan kulttuuriympäristöpäivät -hanketta, jota Suomessa hallinnoi ympäristöministeriö.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on jokavuotinen tapahtuma, joka kannustaa ihmisiä toimimaan oman kulttuuriympäristönsä ja -perintönsä puolesta. Päivien tapahtumilla herätetään keskustelua ja edistetään kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta syyskuun toisena viikonloppuna.

Ensi vuoden kulttuuriympäristöpäivien ja kilpailun teemana ovat erilaisten ryhmien ja porukoiden omat paikat. Kilpailu avataan helmikuussa 2016.

Kilpailutyöt selattavissa kansainväliselle www.europeanheritagedays.com -verkkosivulla otsikolla ”Cultural Heritage-makers 2015” (hae kartasta Suomi ja klikkaa tähtiä)

Voittanut työ, Story of a Singer nro 45596544

Karkkilan ja Noormarkun ruukkialueille myönnetyt palkinnot juhlistavat teollisuusperinnön teemavuotta

Teollisuusperintöseura on myöntänyt teollisuusperintöpalkinnon kahdelle kohteelle osoituksena esimerkillisestä työstä teollisuusperinnön vaalimisessa. Karkkilan kaupunki ja Componenta Finland Oy Högfors saavat palkinnon Högforsin ruukkialueen suojelemisesta, säilyttävästä uuskäytöstä ja kehittämisestä. A. Ahlström Kiinteistöt Oy saa palkinnon Noormarkussa sijaitsevasta Makkarakosken sahamuseosta ja Ahlström Voyage -näyttelystä. Palkinnot juhlistavat vuonna 2015 vietettyä teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuotta.

Högforsin monipuolinen ruukkialue

Högforsin ruukin eri-ikäiset tuotantorakennukset, ruukinpatruunan kartano puistoineen ja työväen asuinalueet muodostavat valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokitellun miljöön. Osassa alueen tiloista toimii yhä Componenta Finland Oy Högforsin valimo, osassa muita yrityksiä. 1990-luvulla kunnostetussa konepajarakennuksessa toimii mm. Karkkilan kaupungintalo ja -kirjasto.

Högforsin vuosina 1996-2000 restauroitu masuuni Karkkilassa.
Kuva: Karkkilan ruukkimuseo.

Componenta Finland Oy Högfors ja Karkkilan kaupunki ryhtyivät jo 1980-luvun lopulla kehittämään aluetta. Teollisuusperintöseuran mukaan yhtiö ja kaupunki ovat tehneet yhdessä paikallisten asukkaiden ja yhdistysten kanssa pitkäjänteistä ja esimerkillistä työtä arvokkaan teollisuusmiljöön, suomalaisen teollisen työn ja teollisuusperinnön tallentamiseksi ja esittelemiseksi. Yhteistyöllä on saatu aikaan elävä ja paikkakunnan identiteettiä vahvistava teollisuushistoriallinen miljöö.

Makkarakosken sahamuseo ja Ahlström Voyage -näyttely

Vuonna 1806 perustettu Noormarkun ruukki on vuodesta 1870 lähtien ollut Ahlströmien hallinnassa, ja se on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. A. Ahlström Kiinteistöt Oy on tehnyt pitkäjänteistä ja ansiokasta työtä alueen teollisuusympäristön puolesta.

Ruukin saharakennus on kansainvälisestikin merkittävä teollisuusmuistomerkki. Sahan toiminta päättyi vuonna 1957 ja rakennus avattiin museona vuonna 2014. Sahamuseo esittelee sahausprosessin kulkua tukkipuusta lautatavaraksi, mutta myös yleisemmin sahateollisuuden merkitystä 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa.

Alueen kankirautapajassa sijaitseva Ahlström Voyage -näyttely puolestaan kertoo Ahlström-yhtiöiden teollisuushistoriasta ja nykypäivästä. Osa näyttelytiloista valmistui jo vuonna 1996. Vuonna 2015 valmistui mittava laajennus, kun pajarakennus kunnostettiin ja otettiin kokonaisuudessaan näyttelykäyttöön.

Voyage-näyttelyn uusittu yläkerta Noormarkun ruukkialueella.
Kuva: Tiina Rajala.

Palkinnot juhlistavat teollisuusperinnön teemavuotta

Vuonna 2015 on vietetty eurooppalaista teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuotta, jota Suomessa on toteutettu osana Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Teollisuusperintöseura juhlii teemavuotta jakamalla kaksi teollisuusperintöpalkintoa.

Teollisuusperintöseura ry on vuonna 1985 perustettu yhdistys, joka pyrkii toiminnallaan syventämään teollisen perinteen tuntemusta ja edistämään teollisuusperinnön dokumentointia, tutkimusta ja suojelua. Seura jakaa 2-4 vuoden välein teollisuusperintöpalkinnon teollisen perinnön suojelemista, tallentamista ja julkituontia harjoittavalle taholle. Vuonna 2015 Teollisuusperintöseura on osallistunut Euroopan kulttuuriympäristöpäivien suunnitteluun ja toteutukseen.

Kotiseutuliitto haastaa jäsenensä tekemään kulttuuriympäristösitoumuksia ja mukaan Euroopan kulttuuriympäristöpäiville

Suomen Kotiseutuliitto on tehnyt kulttuuriympäristösitoumuksen ja osana sitä haastaa kaikki lähes 850 yhteisöjäsentään toimiin kulttuuriympäristön puolesta. Samalla Kotiseutuliitto kannustaa jäseniään tuomaan oman kulttuuriympäristötyönsä esille Euroopan kulttuuriympäristöpäivien yhteydessä.

Kotiseutuliitto vastaa sitoumuksellaan ympäristöministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön haasteeseen ja haluaa sen kautta edistää entistä paremmin kulttuuriympäristön vaalimista ja hyvää hoitoa. Toukokuussa 2015 ministeriöt sitoutuivat toteuttamaan omalta osaltaan kulttuuriympäristöstrategiaa ja haastoivat samalla lukuisat muut tahot tekemään omia kulttuuriympäristösitoumuksiaan. 

Hyvin hoidettu ja elinvoimainen kulttuuriympäristö lisää ihmisten
hyvinvointia. Kuva: Liisa Lohtander, Suomen Kotiseutuliitto.

Osana sitoumustaan Kotiseutuliitto haastaa kaikki jäsenyhteisönsä tekemään kulttuuriympäristösitoumuksen vuoden 2016 aikana ja toteuttamaan kulttuuriympäristöstrategiaa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumien muodossa.

Sitoumuksen voi yhdistää kulttuuriympäristöpäivien tapahtumaan tai tapahtuman merkitä sitoumukseksi. Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia voivat olla vaikka kaupunkikorttelin siivoustalkoot, rakennuksen korjaaminen kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen, tutustumisretki lähiympäristöön perheen tai ystävien kanssa, niityn pito avoimena tai vaikkapa lähiöelämää rikastuttava tapahtuma.

Tapahtumat tuovat kulttuuriympäristön ja sen eri puolet lähelle ihmisiä.
Kuva: Liisa Lohtander, Suomen Kotiseutuliitto.

Kulttuuriympäristöpäivät on jokavuotinen Euroopan laajuinen tapahtuma, jolla edistetään kulttuuriperinnön ja –ympäristön tuntemusta ja arvostusta. Vuonna 2016 teemana on Porukan paikat, yhteiset ympäristöt. Ensi vuonna pääviikonloppua vietetään 9.-11.9.2016.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien käytännön työtä Suomessa koordinoidaan Suomen Kotiseutuliitossa.

Lue lisää Suomen Kotiseutuliiton sitoumuksesta ja kulttuuriympäristösitoumuksista.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuun osallistuttiin 17 työllä ja tuotteen tarinalla

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien yhteydessä järjestettävässä Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa tutkittiin tänä vuonna oman lähiympäristön teollista tuotantoa ja erilaisten teollisten tuotteiden elinkaarta. Tehtävä innosti lapsia ja nuoria tutkimaan monenlaisten tuotteiden vaiheita eri puolilla Suomea. Kilpailun voittajat julistetaan joulukuussa ja voittanut ryhmä palkitaan 500 eurolla.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu järjestettiin nyt kolmatta kertaa ja kilpailutöitä pystyi toimittamaan lokakuun puoleen väliin asti. Tämän vuoden kilpailutöihin voi tutustua European Heritage Days -ohjelman kansainvälisillä verkkosivuilla www.europeanheritagedays.com Suomen maasivuilla.

Eräässä kilpailutyössä tutkittiin muovia ja sen tarinaa.

Kilpailuun osallistuttiin tänäkin vuonna monenlaisilla ja eri tekniikoita hyödyntäneillä töillä. Osallistuneet ryhmät toteuttivat töitään tekstein, kuvin, kollaasein, videoin ja jopa pienoismallein. Tänä vuonna kilpailuun osallistui varsin monta videotyötä, joissa tuotteiden tarinoita kerrottiin näyttelemällä, uutislähetyksillä ja animaatioilla. Esille päässeet tuotteet olivat elintarvikkeita, koneita, tuotemerkkejä ja muita lasten ja nuorten arkipäivän esineitä.

Yhden työn tutkimuksen kohteena oli suvun ompelukoneen tarina.

Tänä vuonna kilpailutöitä saapui Köyhäjoen koulusta Kaustisilta, Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkista Helsingistä, Oulun normaalikoulusta, Tuomelan koulusta Vantaalta, Ulvilan lukiosta ja yksityishenkilöiltä Siuntiosta. 

Animaationa toteutettu työ kertoi videopeleistä.

Kilpailuun saivat osallistua vähintään kahden hengen ryhmät, joiden jäsenet ovat syntyneet vuonna 1997 tai sen jälkeen. Voittanut ryhmä ja työ palkitaan 500 eurolla. Kilpailun järjestää Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä, jossa ovat mukana Museovirasto, Opetushallitus, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja ympäristöministeriö.

Kilpailu osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu on osa Euroopan neuvoston ja Euroopan komission yhteistä Euroopan kulttuuriympäristöpäivät/European Heritage Days -hanketta, jota Suomessa hallinnoi ympäristöministeriö. Joka syksy miljoonat ihmiset osallistuvat erilaisiin tapahtumiin 50 Euroopan maassa. Suomen lanseeraama kilpailu lapsille ja nuorille on levinnyt myös Ruotsiin, jossa kilpailu järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Viime vuonna kilpailun voiton vei porvoolainen Pääskytien koulu ja kunniamainintoja meni Seinäjoelle, Siuntioon ja Turkuun.

Ensi vuonna yhteisöt nostetaan esiin Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä

Yhdistyksen kulttuuriympäristöpiknik, seurantalon tanssitapahtuma tai museon yhteisötoiminnan esittely ─ Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään ensi vuonna Suomessa otsikolla Porukan paikat, yhteiset ympäristöt. 50 osallistujamaan European Heritage Days -ohjelman yhteinen teema on vuonna 2016 Heritage and Communities, joka tuo erilaiset yhteisöt esiin.

Teeman taustalla on Faron yleissopimus, joka korostaa yhteisöjen merkitystä oman kulttuuriperintönsä ja -ympäristönsä hoidossa. Teeman valinnalla halutaan nostaa esille seuroja, yhdistyksiä, museoita, kouluja ja muita yhteisöjä, jotka hoitavat ja vaalivat kulttuuriympäristöä monin tavoin.

Maunulan Musaa ja Makkaraa on maunulalaisten oma tapahtuma, joka
keräsi runsaasti yleisöä keväällä 2015. Kuva: Liisa Lohtander,
Suomen Kotiseutuliitto.

Tapahtuman järjestäminen Euroopan kulttuuriympäristöpäiville on hyvä keino nostaa esiin oman ympäristön ja omien kulttuuriympäristötekojen merkitys sekä innostaa muita mukaan huolehtimaan yhteisestä kulttuuriympäristöstämme.

Kaikki ovat tervetulleita järjestämään ohjelmaa kulttuuriympäristöpäiville ja jokainen porukka ja ympäristö on tärkeä. Päivien ohjelmassa voi olla vaikka kulttuuriluotsien opaskierros, kylätoimikunnan niittotalkoot tai lasten katuliitutuokio. Millainen on sinun porukkasi tärkeä paikka: mitä siellä voisi tehdä ja mitä siitä voisi kertoa?

Tapahtumia ympäri Suomen ja Euroopan

Kulttuuriympäristöpäivät on jokavuotinen Euroopan laajuinen tapahtuma, jolla edistetään kulttuuriperinnön tuntemusta ja arvostusta. Suomessa tapahtumat keskittyvät syyskuun toiseen viikonloppuun, jolloin paikalliset toimijat toteuttavat avointen ovien päiviä, opastettuja kierroksia ja muita tapahtumia. Ensi vuonna pääviikonloppua vietetään 9.-11.9.2016. 

Opastetut kävelykierrokset ovat hyvä tapa tutustua yhteiseen ympäristöön,
kuvassa Kallion Kulttuuriverkoston kävelyn yleisöä Helsingissä.
Kuva: Juhani Styrman, Kallion Kulttuuriverkosto.

Vuonna 2016 järjestetään myös lapsille ja nuorille suunnattu Kulttuuriympäristön tekijät –kilpailu, joka kannustaa tutkimaan lähiympäristöä. Kilpailun tehtävä ensi vuodelle julkaistaan alkuvuodesta 2016 Euroopan kulttuuriympäristöpäivien avajaistilaisuudessa.

Tervetuloa mukaan nostamaan yhteinen kulttuuriympäristö ja yhteisöt esille!

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät Lohjalla: keksipicnic ja flashmob

Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietettiin syyskuun puolessavälissä Lohjalla kuluvan vuoden teeman - Teollisuuden ja tekniikan perintö - mukaisesti entisessä historiallisessa kalanviljelylaitoksessa Porlassa sekä nostalgisessa, Lohjalle kulttuurihistoriallisesti merkittävässä upeassa Keksitehtaan rakennuksessa. Osallistujia saapui molempiin tilaisuuksiin runsaasti. 

Lohjan Sundmanin keksitehtaalla järjestettiin picnic Euroopan
kulttuuriympäristöpäivien aikana.

Entisellä Mak-keksin keksitehtaalla avautuivat ovet siisteihin, kauniisiin tehdashalleihin. Kutsun mukaisesti kyseessä oli keksipicnic, ja keksejä nautittiin sisällä ja perinteisessä puutarhassa kauniissa auringonpaisteessa. Keksitehdas herätettiin henkiin muutamaksi tunniksi, käytössä oli valtava pizzauuni jossa paistui 5 kiloa piparkakkutaikinaa. Huumaava tuoksu täytti tehtaan tilat! Voimakas yhteinen mielipide oli, että arvorakennuksen osalta tehtäisiin kestäviä ratkaisuja ja toimittaisiin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman mukaisesti vaalien rakennusperintöämme, antaen arvoa historialle ja kestävälle kaupunkisuunnittelulle. Keksitehtaan laaja rakennushistoriaselvitys löytyy Lohjan kaupungin verkkosivuilta.

Porlassa pidettiin rauhanomainen flashmob, jossa keräännyttiin uhanalaisimman suuren altaan reunalle ihmisnauhaksi ”halaamaan” sitä. Väkeä riitti koko altaan mitalle seisomaan ja tunnelma oli mahtava. Tämänkin kohteen osalta yleinen vahva tahtotila on, että rakennettua kulttuuriympäristöämme tulee vaalia, kuten myös jokaisen oikeutta hyvään ympäristöön. Porla on erittäin merkittävä ja ainutlaatuinen luontokohde kokonaisuudessaan. Luontokohde on uhattuna suurten rakennussuunnitelmien edetessä kaavoitusvaiheeseen. Tutustumisen arvoinen Faunatican luontoselvitys löytyy Lohjan kaupungin verkkosivuilta.

Suuri määrä lohjalaisia saapui Porlan entiselle kalanviljelylaitokselle.

Tutustu myös Porlan kannatusyhdistyksen verkkosivuihin osoitteessa proporla.fi.

Teksti ja kuvat: Maria Léman, kuvataiteilija, kuvataideopettaja, tapahtumien järjestäjä

Teollisuuden perintö esittäytyi upeasti Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppua vietettiin tänä vuonna 11.-13.9. teemalla Teollisuuden ja tekniikan perintö. Teeman merkeissä järjestettiin runsaasti tapahtumia eri puolilla Suomea. Läpi koko Euroopan järjestettiin kymmeniä tuhansia tapahtumia 50 eri maassa.

Malmin lentoaseman esittelykierrokset keräsivät runsaasti yleisöä
Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppuna.
Kuva: Malmin lentoaseman ystävät ry.

Rakennusperinto.fi-sivuston tapahtumakalenteriin ilmoitettiin kaikkiaan reilusti yli 100 tapahtumaa pääviikonlopulle. Mukana ohjelmassa oli useita teollisuusteemaa esille tuoneita monipäiväisiä tapahtumakokonaisuuksia, esimerkiksi Keski-Suomessa, Eurassa ja Juankoskella. Päivien ohjelmassa on vielä syksyn aikana useita tapahtumia ja koko vuoden aikana on järjestetty jo yli 200 tapahtumaa.

Lämmin kiitos kaikille tapahtumien järjestäjille ja tervetuloa mukaan jälleen ensi vuonna!

Syyskuun alussa maailmanperintökohde Verlassa järjestettiin seminaari ja
tutustuminen alueen teollisuusperintöön. Kuva: Lauri Putkonen,
Teollisuusperintöseura.

Odotamme palautettanne!

Kiitos tapahtumajärjestäjille jo annetusta palautteesta – palautteenne on erittäin arvokasta tulevia päiviä suunniteltaessa. Toivomme edelleen palautetta niiltä, jotka eivät vielä ole sitä oman tapahtumansa osalta lähettäneet. Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvotaan Kotiseutuliiton kangaskasseja syksyn aikana. Palautetta voi antaa sähköisen lomakkeen kautta.

Palautteen lisäksi otamme mielellämme vastaan myös toiveita ja kehitysideoita: minä sinä tapahtumanjärjestäjänä kaipaisit avuksesi? Mistä olisi sinulle ja tapahtumallesi hyötyä? Mitä voisimme parantaa ensi vuonna? Otamme kehitysideat ja toiveet huomioon mahdollisuuksien mukaan suunnitellessamme seuraavan vuoden kulttuuriympäristöpäiviä. 

Nälkälinnanmäki-Seuran tapahtumassa Savonlinnassa tutustuttiin
Savolan sahan ja myllyn historiaan. Kuva: Kirsti Kukkonen.

Kulttuuriympäristön tekijät –kilpailussa voittajaryhmä palkitaan 500 eurolla!

Kulttuuriympäristöpäivien lapsille ja nuorille järjestämä Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu jatkuu vielä 15. lokakuuta asti. Kilpailutehtävässä tuodaan esille oman lähiympäristön teollista tuotantoa ja erilaisten teollisten tuotteiden elinkaarta. Kilpailusta voi vinkata oman lähiseutunsa koululle tai harrasteryhmälle, pääpalkinto on mukavat 500 euroa!

Etelä-Pohjanmaalla dokumentoidaan elintarviketeollisuutta

Etelä-Pohjanmaalla viljellään maata ja kasvatetaan karjaa. Maakunnalle ominaista on myös vahva yrittämisen kulttuuri. Jo nämä tekijät yhdessä selittävät miksi elintarviketeollisuus on Etelä-Pohjanmaalla merkittävä työllistäjä. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo on aloittanut monivuotiseksi tarkoitetun elintarviketeollisuuden dokumentoinnin.

Seinäjoella sijaitsevat muun muassa Atria Oyj:n pääkonttori ja ruokatehdas sekä Suomen suurin Valion tehdas. Valtakunnallisiin suuryrityksiin kuuluu myös Altian Ilmajoella Koskenkorvan kylässä sijaitseva tehdas. Etelä-Pohjanmaalla toimii myös lukuisia muita pienempiä elintarvikealan yrityksiä. Laaja elintarviketuotanto olikin syynä miksi Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo valitsi valtakunnallisessa museoiden välisessä TAKO -yhteistyössä aihealueekseen elintarviketeollisuuden.

8–10 viikon ikäisiä possuja ollaan tuomassa Atrian
kasvatustilalta seinäjokelaisen Aittomäen tilan sikalaan.
Kuva: Toomas Mäelt, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo.

Vuonna 2015 aiheena lihateollisuus

Hanketta käynnistämään ja toteuttamaan palkattiin opetus- ja kulttuuriministeriön tuella projektitutkija. Vuonna 2015 dokumentoinnin aiheeksi valittiin lihateollisuus ja kohteiksi liha-alan suurtoimija Atria Oyj sekä erikoislihatuotteita jalostava paikallinen Ilmajoen makkaramestarit.  Atrian juuret löytyvät osin vuonna 1914 perustetusta eteläpohjalaisesta Itikka-osuuskunnasta.  Kiinnostavaa onkin, että vaikka Atria tänä päivänä on useassa maassa toimiva noin 4500 työntekijän suuryritys, mielletään se Etelä-Pohjanmaalla yhä paikalliseksi ja ”omaksi”. Toinen dokumentoinnin kohde, Ilmajoen makkaramestarit, taas eroaa toimintatavoiltaan perinteisistä teollisuuden toimijoista. Luomulihatuotteita valmistava ”lihanjalostuspaja” myy tuotteensa verkkokaupassa ja kiertävien myymäläautojen avulla.

Lihanleikkaaja Jarmo Papinaho työssään. Vielä jokin aika
sitten uskottiin lihanleikkuun olevan ala, jossa kone ei pysty
korvaamaan ihmistä. Atrian Seinäjoen tehtaalle on juuri hankittu
ensimmäinen lihanleikkaajarobotti, joka tulee vähentämään
ihmistyövoiman määrää. Kuva: Atria Oyj:n viestintä.

Pellolta pöytään

Molempien liha-alan yritysten kohdalla dokumentointi tapahtuu ns. pellolta pöytään -mallilla eli tarkastelun alla on koko tuotantoprosessi maatilalta alkaen. Dokumentointia toteutetaan haastatteluilla ja valokuvaamalla. Haastateltavien joukossa on työntekijöitä ylimmästä johdosta alkaen tavoitteena saada mahdollisemman kattava kuva nykypäivän teollisuustyöstä.  Alkutuotantoa eli lihakarjankasvatusta dokumentoidaan yhden Atrian tuottajatilan sekä Ilmajoen Makkaramestarien kotitilan toimintaan perehtymällä. Osana dokumentointia on myös aloitettu teollisiin eteläpohjalaisiin elintarvikkeisiin liittyvien kuluttajamuistojen keruu. Ruokamuistot ovat usein tunteita herättäviä ja muistoissa onkin muun muassa haikailtu jo lopetettujen tuotteiden perään sekä muisteltu kaiholla ja kauhulla kouluruokailun ”helmiä”.

Atria on myös merkittävä kesätyöpaikkojen tarjoja Etelä-Pohjanmaalla.
Seinäjoen Nurmon ruokatehtaalle otetaan vuosittain satoja
kesätyöntekijöitä. Kuva: Atria Oyj:n viestintä.

 

Hyönteisissä uusi teollisuuden ala?

Tulevina vuosina dokumentointia on tarkoitus jatkaa museon omilla henkilöstöresursseilla. Tarkoituksena on dokumentoida kerrallaan yhtä elintarviketeollisuuden alaa, seuraavina esimerkiksi maito- tai juomateollisuutta. Yksi kiinnostava tuleva dokumentoinnin kohde voisi olla hyönteistalous, sillä Seinäjoella on alkamassa ihmisravinnoksi tarkoitettujen hyönteisten tuotanto ja tutkimus. Olisikin kiinnostavaa saada dokumentoitua tämän ns. uuselintarviketeollisuuden alaan kuuluvan hyönteistuotannon alkuvaiheet. Olisiko hyönteisissä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden tulevaisuus?



Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon projektitutkija Katri Lento

Jäljet johtavat muovitehtaalle

Talouspaperia, suklaata, kenkiä, hissejä… Tehtaasta kotiin ja työstöstä käyttäjälle. Tänä vuonna Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa kerrotaan tuotteiden tarinoita. Teollisuuden ja tekniikan teema näyttäytyy meille lopputuloksensa kautta.  

 

Käyn laukkuani läpi jo varmaan kolmatta kertaa. Haluaisin pureutua jonkin päivittäin käyttämäni, lähellä valmistetun tuotteen vaiheisiin, mutta tehtävä osoittautuu yllättävän kinkkiseksi. Tavaroiden jäljet johtavat liki poikkeuksetta ulkomaille tai muuten kauas tuntemattomaan.

On pakko valita jokin toinen tulokulma. Jospa lähtisi liikkeelle siitä, mitä omassa lähiympäristössäni tuotetaan, minkälaisissa paikoissa tuotanto tapahtuu ja mihin tuotteet ennen pitkää päätyvät?

Kotikaupunkini Porvoon teollisuudenaloista yksi on ylitse muiden: öljy ja sen johdannaiset. Kilpilahden alue Svartbäckin kylän rantamailla on 1960-luvun lopulta alkaen ollut Neste Oy:n ja sen perillisten valtakuntaa: jalostamo, petrokemiaa, muovitehtaita... Monesta porvoolaissuvusta on Kilpilahteen kuljettu töihin jo usean polven ajan. Tässäpä paikallinen kulttuuriympäristö, jolla on ollut valtava vaikutus seudun elämään ja kehitykseen!

Itselleni yrityksistä läheisin on muoviteollisuuden raaka-aineita valmistava Borealis Polymers Oy. Sen juurilta löytyy valtionyhtiöiden Enso-Gutzeitin ja Nesteen sekä joidenkin yksityisten yritysten vuonna 1969 perustama Pekema Oy. Liiketoimintaa on vuodesta 1994 jatkanut Borealis. Tällä hetkellä kansainvälisessä omistuksessa oleva yhtiö työllistää Porvoossa reilut 900 henkeä.

Tavallinen tallaaja tulee harvoin vierailleeksi modernissa teollisuuslaitoksessa. Tutumpia ovat pittoreskit ruukit tai jo aikaa sitten hiljenneet punatiiliset makasiinit. Pienimuotoiseen tottuneelle Borealiksen massa ja mittakaava huimaavat heti kättelyssä: Valtava alue täynnä laitoksia, siiloja, soihtuja, varastoja, putkistoja, teitä… Niin, sekä tietenkin ääniä ja ihmisiä – tämä kulttuuriympäristö ei hiljene edes jouluna tai juhannuksena!

Vaikuttavaa kerrassaan, mutta mitä monimutkainen koneisto lopulta suoltaa sisuksistaan? Tuntuu jopa hieman uskomattomalta, että Borealiksen päätuote on nuppineulanpään kokoinen, pikkuruinen muovipelletti. Pelletistä ja sen sadoista miljoonista kavereista jatkojalostajat valmistavat putkia, pakkauksia, päällysteitä, kalvoja ja paljon, paljon muuta.

Muovituotteen elinkaari on kuluttajalle oikeastaan varsin näkymätön. Kenties vesi Sinunkin asuntoosi kulkee Borealiksen pelleteistä tehdyssä putkessa? Auton kojelaudasta ja pakasterasian seinämästä meitä katsovat lukemattomat yhteen sulatetut pelletit. Muovia on kaikkialla - se kyllä tiedetään - mutta käsi ylös, kuka osaa takeltelematta kertoa sen reitin kotiin ja kylille?

Vuonna 2015 Borealis on esimerkki teollisuuden kulttuuriympäristöstä, jossa historia ja nykypäivä elävät rinnakkain. Mutta kuinka kauan? Tehdasyhdyskunnat ovat aina nousseet ja kaatuneet talouden ja tekniikan vääjäämättömän kehityksen mukana. Valmistetaanko Kilpilahdessa muovia 50 tai 100 vuoden kuluttua? Missä kunnossa silloin ovat 1970-luvun rytmikkäät konttorirakennukset? Entä itse prosessilaitteet tai korkeuksia uhmaavat siilot?

Kulttuuriympäristön kannalta ajan kuluminen on usein kaksiteräinen miekka. Toimiva, kehittyvä teollisuus joutuu vuosien saatossa lähes väistämättä uusimaan tai ainakin rajusti muokkaamaan kalustoaan, tuotantotilojaan ja rakennuksiaan. Toisaalta kuihtuvaa tai hylättyä teollisuusympäristöä ja sen säilymistä jälkipolville uhkaavat muut vaarat.

Borealiksen toiminnalla on takanaan jo yli 40-vuotinen historia osana maamme teollisen perinnön ketjua. Melkoinen vahvuus mille tahansa yhtiölle, mutta osataanko se nähdä ja tunnistaa? Miten yhdistää perinnön vaaliminen osaksi nykypäivän ja tulevaisuuden liiketoimintaa? Kuinka kertoa tuotteen tarina niin asiakkaille, omistajille kuin suurelle yleisölle?

Pääkonttorin seinältä löytyy jo hienoja mustavalkokuvia tehtaan alkuajoilta. Olisiko historiikin laatiminen seuraava askel?

Kaikki kuvat: Borealis Polymers Oy. 

Ilana Rimón, Kulttuuriperintökasvatuksen seura

Alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille tarkoitetussa Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa kerrotaan tuotteiden tarinoita. Osallistumisaikaa 15.10.2015 saakka!

Teollinen perintö esillä Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä – etsi oma tapahtumasi

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppua vietetään tänä syksynä 11.–13.9. jolloin eri puolilla Suomea järjestetään kymmeniä tapahtumia. Koko Euroopassa tapahtumia järjestetään kymmeniä tuhansia.

Vuoden 2015 teema on Teollisuuden ja tekniikan perintö. Teollisuuden ympäristöt, rakennukset ja koneet ovat vuosisatoja vaikuttaneet eri paikkakuntien identiteettiin. Teollinen perintömme kertoo muutoksen, kehityksen ja luovuuden tarinaa sekä valottaa entisajan työtä ja elämää. Vuonna 2015 nostetaan teollisuus ja tekniikka esille osana kansallista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Teema on ensimmäistä kertaa yhteinen koko Euroopan laajuiselle European Heritage Days -kokonaisuudelle. 

Vanhankaupunginkoski Helsingissä. Kuva: Liisa Lohtander

 Kulttuuriasioista vastaava komissaari Tibor Navracsics on teemasta mielissään.

— Euroopan monimuotoinen teollisuusperintö voi vaikuttaa positiivisesti koko maanosan taloudelliseenkin kehitykseen. Itsestään selvästi teollisuusperintö on myös erinomainen oppimisen, viihtymisen ja kotoutumisen kulttuuriympäristö. Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä kaikki nämä elementit yhdistyvät, kun miljoonat ihmiset ympäri Euroopan tutustuvat teolliseen perintöönsä ja lähiympäristöihinsä, kulttuurikomissaari Navracsics toteaa Euroopan neuvoston ja Euroopan komission tiedotteessa. Kulttuurikomissaarin salkussa ovat myös opetusala sekä nuorisotyö ja urheilu.

— Olen iloinen, että näinä aikoina niin moni maa on valinnut yhteisen teeman – teollinen perintö voi tarjota vahvan yhdistävän elementin koko Euroopalle, komissaari jatkaa.

Suomessa kymmeniä tapahtumia ympäri maan

Ohjelmistossa on mukana tänä vuonna esimerkiksi Varkauden teollisuudesta kertova näyttely, useita kävelykierroksia Tampereella ja Innostu kulttuuriympäristöstäsi! -tapahtumasarja Keski-Suomessa. Pääkaupunkiseudulla teolliseen perintöön voi tutustua esimerkiksi Vantaan Tikkurilassa, Helsingin Sörnäisissä tai Tekniikan museolla. Teollisuuden esittelyn hengessä tämän vuoden tapahtumissa pääsee tutustumaan myös moneen tehtaaseen ja ruukkialueeseen. Kaikkiaan tapahtumia on noin 50 kunnassa. 

Teollinen perintö näyttäytyy monissa eri muodoissa.

 Tapahtumat järjestetään paikallisin voimin, ja niihin on useimmiten vapaa pääsy. Lisätietoja saa www.rakennusperinto.fi -sivuston kalenterista. Sosiaalisessa mediassa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia ja uutisia voi seurata tunnisteella #kulttuuriympäristöpäivät.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu jatkuu lokakuulle

Lapsille ja nuorille suunnattu Kulttuuriympäristön tekijät-kilpailu jatkuu 15. lokakuuta asti. Kilpailutehtävässä tuodaan esille oman lähiympäristön teollista tuotantoa ja erilaisten teollisten tuotteiden elinkaarta.

Varkauden teollisuus 200 vuotta

Varkauden teollisuuden katsotaan alkaneeksi 20.4.1815, jolloin Gustaf Wrede sai senaatilta luvan perustaa ruukin Varkauteen. Kuluvana vuonna on siis juhlittu Varkauden teollisuuden 200-vuotista taivalta, juuri sopivasti Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tämän vuoden teemaan ajoitettuna.

Varkauden teollisuus on luonut Varkauteen monimuotoisen ja runsaan teollisesta historiasta kertovan rakennetun ympäristön. Varkauden keskustaajama-alueelle sijoittuukin kuusi RKY-aluetta: Varkauden tehtaat, Kommila-Kosulanniemi -asuinalue, Päiviönsaaren vanha keskusta, Varkauden Kauppakadun alue, Könönpellon asevelikylä sekä Taipaleen kanava-alue. Näiden lisäksi vielä Kangaslammin kaupunginosa muodostaa oman maaseutumaisen valtakunnallisesti merkittävän kylänraitin.

Varkauden puunjalostustehtaat sijaitsevat keskeisellä ja näyttävällä
paikalla. Kuva: Varkauden museot

Varkauden teollisista ympäristöistä näyttävin ja näkyvin on Varkauden puunjalostustehtaiden alue. Alueella on näkyvissä Ivar ja Valter Thomén 1910-luvun arkkitehtuuria (voimakanava- ja asema 1914, puuhiomo vesitorneineen 1916, selluloosatehdas 1919) sekä Karl Lindahlin suunnittelemaa rakennuskantaa 1920-luvulta (happotorni 1923, kellotornin muutos 1925). Varkauden teollisuuden suunnittelijoina ovat toimineet lisäksi myös Bertel Jung, Gunnar Aspelin ja Alvar Aalto. Modernia arkkitehtuuria edustaa mm. kiinteän polttoaineen voimalaitos K-6 (arkkitehtitoimisto Gullichsen-Kairamo-Vormala, 1990).

Tehtaan alueeseen liittyy olennaisena osana Kommila-Kosulanniemen asuinalue, jossa kuvastuu 1900-luvun alun tarkka hierarkia. Eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat asuivat heille suunnitelluilla asuinalueilla. Kosulanniemen puutarhakaupunkimainen huvila-alue oli varattu tehtaan johdolle ja ylemmille virkamiehille. Lähimpänä tehdasaluetta sijaitsivat alempien virkamiesten ja mestareiden asuinrakennukset. Työläisten asuinrakennukset rakennettiin Savontien varteen entisen Kommilan tilan maille.

Tehtaan kupeeseen rakennettiin työntekijöille Peltolan kaltaisia asuntoja.
Kuva: Varkauden museot

Peltola herää!

 

Varkauden teollisuuden ytimessä sijaitsee kaksikerroksinen puutalo Peltola. Vuonna 1917 Ivar ja Valter Thomén piirustusten mukaan valmistunut tehtaan työväestön asuinrakennus muutettiin jo 1920-luvulla Karl Lindahlin suunnitelmien mukaisesti mestariasunnoiksi ja alempien virkamiesten käyttöön. Asuinkäytössä rakennus toimi 1900-luvun lopuille saakka, minkä jälkeen se on ollut satunnaisessa käytössä mm. tehtaan komennusmiesten asuntona.

Peltola on toiminut kuluvana vuonna Varkauden teollisuuden juhlavuoden tapahtumakeskuksena. Se on valjastettu tähän tarkoitukseen Varkauden museoiden toimesta ns. paikan adoptointimenetelmällä, jossa paikka tai rakennus otetaan käyttöön tilapäisesti. Paikan adoptointi on tapa aktivoida kokemaan lähellämme olevia tiloja ja ympäristöjä uudella tavalla. Menetelmällä kiinnitetään huomiota myös rakennussuojeluun ja yhteiseen vastuuseen, kohteen ylläpitoon ja siitä huolehtimiseen. Tähän kaikkeen Peltola on soveltunut erinomaisesti.

Peltolassa on järjestetty kevään ja kesän aikana yleisötilaisuuksia, konsertteja, luentoja, näyttelyitä, työpajoja ja paljon muuta matalan kynnyksen toimintaa. Tiloissa on toiminut mm. pop-up taidenäyttelytila, kesäkahvila, leikkihuone lapsille ja lapsenmielisille, työpajatila, kerran viikossa järjestetyt kulttuurikahvilat sekä teollisuuden juhlavuoden infopiste. Peltolan piha-alueella sijaitsee Päivi Raivion syötävistä kasveista koostuva ympäristötaideteos Tunne+tila, joka on toteutettu yhdessä alueen koululaisten kanssa. Teos on osa Maaseudun sivistysliiton Paikan tuntu -hanketta.

Peltolan viihtyisällä piha-alueella on järjestetty esimerkiksi kirpputoreja.
Kuva: Varkauden museot

Peltolan kesä on ollut vilkas, mutta meno ei lopu syksylläkään. Syksyn aikana Peltolassa järjestetään mm. koululaisretkiä, kansalaisopiston kursseja ja erilaisia yleisötapahtumia. Suurena jäähyväisjuhlana vietetään luonnollisesti Euroopan kulttuuriympäristöpäivää, jolloin Peltola kesäkahviloineen avautuu yleisölle vielä viimeisen kerran tapahtumaviikonlopun ajaksi. Viikonlopun aikana Peltolassa mm. keskustellaan paikkakunnan kulttuurista, sanataiteillaan lasten ja aikuisten kanssa, tutustutaan ukulelen soittoon, kerätään tarinoita tehdaskaupungin elämästä sekä yhteisötaiteillaan. Päivi Raivion Tunne+tila -teoksen sadonkorjuun merkeissä nautitaan lähellä tuotetuista tarjottavista sekä vedetään yhteen tapahtumavuoden aikana saatuja kokemuksia.

Varkauden teollisuuden 200-vuotista taivalta on vuoden mittaan juhlittu Peltolan lisäksi myös muualla. Elokuussa avautui Varkauden museon Teollisuuden tekijät – Kymmenen tarinaa tehtailta -näyttely, joka kertoo varkautelaisesta teollisuudesta tekijöidensä kautta. Teollisuusjuhla on näkynyt erilaisissa tapahtumissa, kuten joka kesäisessä lastentapahtumassa Vekara-Varkaudessa. Teollisuusteemaan on syvennytty myös opastetuilla kävely- ja katujunakierroksilla, alueellisen Soisalo-opiston kurssitarjonnassa ja useilla muilla eri tavoilla.

Kymmenen tarinaa tehtailta –näyttely tarjoaa ihmislähtöisen tavan tutustua
Varkauden teollisuushistoriaan. Kuva: Varkauden museot

Hanna-Kaisa Melaranta
Olli Nissinen
Varkauden museot

Katso myös Peltola herää! ja Teollisuuden tekijät -näyttely Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumakalenterissa.

Päivälehden museo uudistuu

Kun teollisuuden ja tekniikan perintö -teemavuoden tapahtumat huipentuvat syyskuussa, sulkee Päivälehden museo ovensa. Päivälehden museossa käynnistyy näet mittava uudistus, jonka vuoksi se joudutaan sulkemaan yleisöltä. Vaikka ovet ovat kiinni koko syksyn, ehdimme kuitenkin mukaan teemavuoden loppukahinoihin, sillä uudistettu museo avataan jo joulukuussa.

Museouudistuksen yhteydessä myös graafisen teollisuuden toiminnasta kertovan Painokellarin ilme muuttuu. Suositut työnäytökset kuitenkin jatkuvat. Painovärin tuoksu ei Ludviginkadulta katoa!

Taiteiden yönä 20.8. kello 19–21 järjestetään vielä yksi erikoistyönäytös ennen remonttitaukoa. Työnäytöksessä kirjapainoalan veteraanit esittävät aidoilla työvälineillä ja koneilla, miten sanomalehdet ja kirjat valmistettiin gutenbergilaisella tekniikalla. Tervetuloa katselemaan ja kuuntelemaan!

Painokellarissa voi samalla tutustua Stadissa tehty -näyttelyyn. Näyttelyssä on esillä Stadin ammattiopiston painoviestinnän linjalta tänä vuonna valmistuneiden opiskelijoiden päättötöitä. Tulevat graafisen alan ammattilaiset ovat työstäneet työt itsenäisesti aina suunnittelusta toteutukseen saakka. Työt ovat monipuolisia: mm. kirjoja, mainospainotuotteita ja -tuoteperheitä sekä lehtisiä.

Taiteiden yönä kello 18.30 Painokellarissa julkistetaan Stadissa tehty -näyttelyn voittaja. Voittajan valitsee Päivälehden museon nimeämä raati. Heti palkintojen jaon jälkeen alkavassa työnäytöksessä perinteet ja nykypäivä kohtaavat, sillä Painokellarin työnäytöksiin osallistuvat veteraanit ovat saaneet ammattioppinsa Helsingin kirjapainokoulussa, jonka toiminnan jatkaja Stadin ammattiopisto on.

Näyttelyn juliste / Päivälehden museo.

Osallistuminen teollisuuden ja tekniikan perintö -teemavuoden tapahtumiin on ollut mielenkiintoinen kokemus Päivälehden museolle. On hyvä sitoa yksittäisen museon toimintaa laajempaa kontekstiin. Museon rooli viestinnän ja graafisen teollisuuden erikoismuseona on profiloitunut entistä selkeämmin ja teemavuoden tapahtumista olemme saaneet ideoita oman toimintamme kehittämiseen.

"Tervetuloa Taiteiden yönä Painokellariin" toivottavat työnäytösmiehet.
Kuva: Päivälehden museo

Markku Kuusela
Päivälehden museo


Päivälehden museon työnäytökset ja muut Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumat näet tapahtumakalenterista.

Lisää tapahtumasi tuikkimaan Euroopan tähtikartalle!

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on osa Euroopan laajuista European Heritage Days -kokonaisuutta, joka toteutetaan joka syksy 50 Euroopan kulttuuriyleissopimuksen allekirjoittaneessa maassa. Päivien tapahtumiin osallistuu vuosittain arviolta 20 miljoonaa ihmistä. Tapahtuman pääviikonloppua vietetään syyskuun toisena viikonloppuna – tänä vuonna 11.–13.9.

Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia European Heritage Days
-sivuston kartalla.

Tutustu sinäkin koko Euroopan yhteiseen verkkosivuun. Kaikki Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumajärjestäjät voivat halutessaan lisätä tapahtumansa sivustolle.

Sivuston kautta myös Suomen tapahtumat saavat Euroopan laajuista näkyvyyttä. Tapahtumajärjestäjien kannattaakin hyödyntää tämä hieno tilaisuus tehdä tapahtumastaan aidosti kansainvälinen. Suomessa järjestettävistä tapahtumista kartalla näkyvät jo esimerkiksi opastettu kävelykierros Kymintehtaan alueella Kouvolassa ja esitelmä- ja muistelutilaisuus savonlinnalaisella Savolan sahalla. Käy tutustumassa karttaan!

Suomessa järjestettävät tapahtumat keskittyvät toistaiseksi
eteläiseen ja keskiseen Suomeen. Ehkäpä pohjoiseenkin saadaan
pian tapahtumia?

Käyttäjätunnukset sivustolle voi pyytää kansainvälisen sivuston rekisteröintiosion kautta oikeasta yläkulmasta. Tämän jälkeen oman tapahtuman kartalle voi lisätä helppokäyttöisellä lomakkeella, johon ohjeet löytyvät täältä. Myös kulttuuriympäristöpäivien koordinaattori voi lisätä tapahtumanne kansainväliselle sivulle, mikäli lähetätte tätä varten yhden tapahtumaanne sopivan valokuvan sähköpostitse osoitteeseen erp@kotiseutuliitto.fi.

Nyt Suomen kartta täyteen tähtiä!

Virtaa Pielisjoesta

Kartta: Pielisjoki. Kuvassa Kuurnan voimalaitos
© Pohjois-Karjalan museo/ Karjalan Maan valokuvakokoelma

Suomen neljänneksi suurin järvi, Pielinen, laskee 70 kilometriä pitkän Pielisjoen kautta Joensuun eteläpuolella sijaitsevaan Pyhäselkään. Pielisjoen muokkaus teollisuuden tarpeisiin alkoi 1700-luvun loppupuolella, kun pappismies Jaakko Stenius vanhempi perkautti Utran kosken. 1800- ja 1900-luvuilla puuteollisuutta syntyi ja sammui joen rannoilla ja kanavointitöitä riitti runsaskoskisessa joessa. Pielisjoen viimeinen valjastusaalto oli 1950–1970 -luvuilla, kun jokea varustettiin nippu-uiton ja teollisuuden tarpeisiin suurin uittosuluin, avokanavin ja voimalaitoksin.

Kaltimon voimalaitos

Kaltimon voimalaitos rakennettiin Kaukas Oy:n Lappeenrannan tehtaan tarpeisiin. Rakentaminen aloitettiin toukokuussa 1956.  Voimalaitoksen koneasema tehtiin kahta koneistoa varten, joista ensimmäinen kytkettiin valtakunnan verkkoon syyskuussa ja toinen joulukuussa 1958. Punatiilisen funkkistyylisen rakennuksen suunnittelivat helsinkiläiset arkkitehdit Erik Kråkström ja Ahti Korhonen. Nykyisin laitoksen omistaa UPM Kymmene oyj Energia ja laitos jauhaa energiaa 135 gigawattia vuodessa.

Voimalaitoksen yhteyteen rakennettiin uiton tarpeisiin uusi, 1700 metriä pitkä, kanava, jonka pudotuskorkeus on 9 metriä. Valmistuessaan uittosulku oli Suomen suurin. Voimalaitoksen takia Pielisjoen vedenpinta nousi ja Kaltimon jokivarren tienoot muuttuivat reippaasti. Nesterinsaaren kanava jäi joen itäiseen haaraan rakennetun massiivinen maapadon ja patoaltaan alle. Kaltimon vanha kanava ja Häihän kanava jäivät myös altaaseen ja menettivät merkityksensä.  Kaltimon pahvitehdas räjäytettiin nousevan veden tieltä, ja Pielisjoen yli johtava maantiesilta oli rakennettava uudestaan. 

Kaltimo © Pohjois-Karjalan museo

 

 

Kuurnan voimalaitos

Kuurnan Voima Oy:n perustettiin syksyllä 1958. Voimalaitoksen rakentamisen aloittamista viivästyttivät vaikeudet padotusaltaiden maahankinnoissa. Lisäksi ajankuvaan kuului ydinenergiaan liittyviä suunnitelmia, ja vesivoiman rakentaminen oli hienoisessa vastatuulessa. Toisaalta voimalaitoshanketta puolustettiin aluepoliittisilla näkökohdilla. Itä-Suomi oli tuolloin synkkää työttömyysaluetta. Voimalatyömaa pääsi vauhtiin vuonna 1967. Valtaosa rakentajista oli Pielisjoen rantakunnista ja työluvan sai 1 325 työntekijää. Voimalaitoksen rakentamiseen kytkettiin myös mittavia väylien muutostöitä joella. Vaalea, yksikertainen voimalaitosrakennus siltoineen ja kanavineen valmistui vuonna 1971. Valtaosin Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n omistaman Kuurnan vuosituotto on 115 gigawattia.

Kaltimon voimalaitoksen rakentaminen
© Pohjois-Karjalan museo / Esko Eskelinen

Ennen niin vuolas Pielisjoki virtaa nykyään verkkaisesti. Vedenkorkeus, penkereet ja koko jokimaisema ovat muuttuneet ensimmäisestä koskien perkauksista. Vaikka voimalaitokset patoaltaineen ovat muokanneet maisemaa ihmisten tarpeita varten, ovat ne näyttäviä teollisuushistoriakohteita.

Iiris Heino, amanuenssi
Pohjois-Karjalan museo

Pohjois-Karjalan museon näyttelyssä Ei vettä rantaa rakkaampaa navigoidaan pitkin oman maakunnan vesistöjä.

Bongaa teollisuuden ja tekniikan kulttuuriympäristöjä

Elämme teollisuuden ja tekniikan monin tavoin määrittämässä ympäristössä. Aamulla sähkö valaisee kotimme ja sen avulla valmistamme aamupalamme. Päivällä joukkoliikenne ja muut kulkuneuvot kuljettavat meidät paikasta toiseen. Hoidamme monet työmme mobiilein välinein eli kännyköin ja kannettavin tietokonein. Kuljemme ympäristöissä, mitkä rakentuvat ja joita hallitaan erilaisen tekniikan keinoin. Illalla rentoudumme vaikkapa soutulaitteessa kuntoillen tai televisiota katsellen.  Monet arkemme asiat kuten vaatteet, astiat ja lelut syntyvät teollisuuden tuottamina.

Rautatieasemien historian ja nykypäivän luontevasti yhdistäviä
ympäristöjä on helppo bongata matkan varrella.
Kuva: Päivi Maaranen 2012.

Elomme ja arkemme on siis tekniikan määrittelemää. Monet elinympäristömme ovat puolestaan syntyneet teollisuuden vuoksi. On siis luonnollista, että Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tämän vuoden teemana on teollisuuden ja tekniikan perintö. Myös Museoviraston Kulttuuriympäristön suojelun Facebook-sivuston kesäsarja "Bongaa kulttuuriympäristöä" keskittyy kesällä 2015 teollisuuden ja tekniikan kulttuuriympäristöihin.

"Bongaa kulttuuriympäristöä" esittelee monenlaisia teollisuuden ja tekniikan synnyttämiä tai luonnehtimia ympäristöjä. Kohteet on valittu niin, että ne edustavat erilaista kulttuuriperintöä eri puolilta Suomea. Osa kohteista on muuttunut jo arkeologiseksi kulttuuriperinnöksi, mutta monet ovat vielä käytössä ja elinympäristöinämme. Osa kohteista on sellaisia, että niihin voi tutustua paikan päällä, mutta osaan ei valitettavasti pääse vierailemaan. Julkaisujen ja verkon aineistojen avulla niistäkin voi saada hyvän käsityksen. Joistakin kohteista on tallentunut myös aineistoa mm. muistelmien ja vanhojen valokuvien muodossa. Monissa paikoissa on museo tai näyttely, jossa kerrotaan paikan historiasta.

Vaajakosken teollisuusympäristö voimalaitoksineen on
hyvä bongauskohde; se esiteltiin Bongaa kulttuuriympäristöä
-sarjassa jo vuonna 2013. Kuva: Päivi Maaranen 2012.

Bongaa kulttuuriympäristöä -sarjassa ehditään käsittelemään vain muutamia maamme kohteista. Sen vuoksi sarjaan liittyy myös mahdollisuus esitellä itse merkittävinä, kiinnostavina, innostavina tai muuten läheisinä pitämiään teollisuuden ja tekniikan ympäristöjä. Nämä esittelyt voi sujauttaa Kulttuuriympäristön suojelun Facebook-sivun Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumasivulle. Samalla on mukana jäsentämässä yhteistä käsitystämme siitä, mitä teollisuuden ja tekniikan kulttuuriperintö on.  Kaikkien ajatukset ja mielipiteet ovat asiassa yhtä tärkeitä ja tervetulleita!

Päivi Maaranen
Museovirasto

Leipää ja konepajoja – Sörnäisten teollisuuden perintö

Helsinki kasvoi ja teollistui voimakkaasti 1800-luvun jälkipuoliskolla ja teollisuutta pyrittiin keskittämään tietyille alueille. Kallio, Sörnäinen ja Hakaniemi olivat, Pitkänsillan pohjoispuolella, irrallaan muusta Helsingistä. Niinpä alue oli otollinen kehittymään tehdas- ja työväenkaupunginosaksi.

Oy Strömberg Ab:n tehdas. Kuva: ABB:n arkisto.

Alueen sijainti lähellä meren rantaa oli myös hyvä: satama ja 1870-luvulla rakennettu satamarata tekivät alueesta erinomaisen paikan kasvavalle teollisuudelle Helsingissä. Näin Sörnäisten ranta-alueelle muodostui 1800-luvun loppupuolella yksi Helsingin merkittävimmistä teollisuusalueista. Uljas teollisuusrakennusten ketju ulottui Pitkänsillan kupeesta aina Vanhankaupunginlahdelle saakka.

Sörnäisten teollisuuskortteleiden keskeisempiä toimijoita olivat metalli-, konepaja- ja sähköteollisuuteen erikoistuneet yritykset, kuten Kone- ja Siltarakennus Oy ja Oy Strömberg Ab. Oman värinsä alueelle toivat osuuskauppaliikkeiden monipuoliset tuotantolaitokset. Näistä merkittävimpänä Osuusliike Elanto, jonka komean teollisuuskorttelin ytimen muodosti Pohjois-Euroopan suurin leipätehdas.

Entinen Elannon leipätehdas, jossa toimii nykyisin mm. Kuvataide-
akatemia. Kuva: Jonina Vaahtolammi.

Teollisuus alkoi kadota alueelta 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Lopullisesti teollisuus katosi kortteleista 1990-luvun laman ja uudenlaisen kaupunkirakentamisajattelun myötä. Suurin osa teollisuuskortteleiden rakennuskannasta on nyt purettu. Jäljelle on jäänyt vain rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi katsotut rakennukset. Ne on muutettu lähinnä virastojen ja oppilaitosten tiloiksi.

Alueeseen voit tutustua osallistumalla Kallion kävelyfestivaalin järjestämälle Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumakierrokselle 13.9. klo 15.00 alkaen. Leipää ja konepajoja – Sörnäisten teollisuuden perintö -reitti esittelee Hakaniemen ja Sörnäisten teollisuusalueen monipuolista teollisuuden historiaa. Kierros on samalla osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ja Teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuoden ohjelmaa. Lähtö osoitteesta John Stenbergin ranta 4. Vapaa pääsy, Käsiohjelma 2 euroa.

Tapahtumakalenteri: http://www.rakennusperinto.fi/tapahtumat/fi_FI/leipaa_ja_konepajoja_sornaisten_teollisuuden_perinto_reitti/

Juhani Styrman
tuottaja, Kallion Kulttuuriverkosto ry
www.kallionkulttuuriverkosto.fi

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät lähestyvät

Kevään edetessä on hyvä tarkentaa katseensa hetkeksi kohti syksyä. Onko sinulla tiedossasi tulevia tapahtumia kulttuuriympäristöpäiville? Tiedätkö esimerkiksi teollisuusalan yrityksen, joka voisi pitää opastettuja kierroksia yleisölle? Tai vaikkapa tahon, joka voisi järjestää työnäytöksiä perinteisistä työtavoista? Tapahtumia voivat järjestää yritysten lisäksi esimerkiksi museot, yhdistykset, koulut, virastot ja kaikki muut kiinnostuneet tahot. Kulttuuriympäristöpäivien työryhmä etsii jatkuvasti uusia järjestäjiä ja neuvoo mielellään tapahtumien järjestämisessä.

Hietalahden satama. Kuva: Lauri Putkonen

Tapahtumat keskittyvät syyskuun toiseen viikonloppuun, 11. - 13.9.2015, mutta useat tahot järjestävät tapahtumia jo aiemmin. Voit tarkistaa ajantasaiset tapahtumatiedot Rakennusperinto.fi-sivustolta: http://www.rakennusperinto.fi/tapahtumat/fi_FI/ky-paivien-tapahtumat/ Alkuvuonna on järjestetty muun muassa seminaareja Porissa ja näyttelykin on avattu Fiskarsin museossa, Raaseporissa.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumat voivat liittyä ohjelman vuositeemaan 2015 Teollisuuden ja tekniikan perintö, joka on ensimmäistä kertaa yhteinen teema koko Euroopan laajuisesti. Erilaiset avoimien ovien tapahtumat, opastetut tehdaskierrokset ja työnäytökset ovat oivallisia tapahtumia teollisesta perinnöstä kiinnostuneille. Muun muassa eri alojen yritysten toivotaan järjestävän avoimien ovien tapahtumia teollisuusperinnön valottamiseksi. Tehtaat, niiden mahdolliset museot sekä opastetut kierrokset kiinnostaisivat varmasti monia vierailijoita. Miltä kuulostaisi vierailu toimivaan teollisuuslaitokseen, työpaja tekniikan keksinnöistä tai näyttely työväestä ja sen perinteistä?

Saimaan kanava, Lappeenranta. Kuva: Lauri Putkonen

Näkyvyyttä tapahtumalle saadaan kansainvälisen sivuston kautta. Kartalla tuikkivat tähdet kuvaavat kulttuuriympäristöpäivien tapahtumien määrää. Laitetaan Suomi tuikkimaan Euroopan tapahtumataivaalle!

Tärkeää on ilmoittaa tapahtuma ajoissa Rakennusperinto.fi-sivuston tapahtumakalenteriin tällä lomakkeella. Suosittelemme tapahtuman ilmoittamista hyvissä ajoin, jotta kulttuuriympäristöpäivien työryhmä voi mainostaa ja markkinoida tapahtumaanne. Nostamme tapahtumia esimerkiksi Rakennusperinto.fi-sivuston Facebook-sivuille ja Euroopan kulttuuriympäristöpäivien Twitter-sivulle @HeritageDaysFI. Usein päivistä kirjoittava lehdistö tutustuu tapahtumakalenteriin hyvissä ajoin. Myös tapahtumat, joita ei haluta kalenteriin, toivotaan ilmoitettavan kulttuuriympäristöpäivien työryhmälle seurantaa varten.

Tervetuloa mukaan suunnittelemaan omia tapahtumia!