Muista näkymätöntä - kunnosta hautamuistomerkki

Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahaston hautausmaahanke

Kulttuuriperintö kuuluu kaikille, ja monet meistä ovat sukunsa edustajina myös kirjaimellisesti vastuussa muistomerkkien pystyssä pysymisestä. Haudoille aikoinaan pystytettyjen muistomerkkien kunnosta ja turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu useimmiten omaisille, joskus hyvin kaukaisillekin. Tietoisuus muistomerkin olemassaolosta saattaa sukupolvien ketjussa kuitenkin myös katketa tai suvut voivat sammua.

Kuva: Laura Tuominen.

Hautausmaiden suojelu ei kohdistu yksittäisiin hautamuistomerkkeihin. Niiden konservointihankkeisiin ei myöskään ole varattu valtion tai kirkkojen keskusrahastojen avustusmäärärahoja.  Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahaston projektina haetaan nyt selkeitä ja yksinkertaisia käytäntöjä järjestää kunnostushankkeita parhaalla mahdollisella tavalla.

Hautausmaiden kulttuuriperinnön vaalimisen kannalta keskeisiä yhteisöjä on sukujen lisäksi yllättävän monia: erilaiset kulttuuri-, ympäristö- ja kotiseutuyhdistykset, hautausmaaoppaat ja muut hautamuistomerkkejä toimintansa aikana pystyttäneet yhdistykset ja tahot. Näiden ryhmien kanssa on käyty läpi erityyppisten kunnostamista kaipaavien hautamuistomerkkien kohtaloita ja mahdollisia toimintamalleja.

Helsingin Hietaniemestä ja Loviisan vanhalta hautausmaalta on valikoitu projektissa kunnostettaviksi ja konservoitaviksi muutamia hautoja tai korttelikokonaisuuksia, joiden ulkoasu ja vauriot muodostavat kokonaisuutena havainnollisen esimerkin. Huonokuntoista muistomerkkiä pelastettaessa on pienemmässäkin hankkeessa ensimmäiseksi selvitettävä osapuolet, hautaoikeuden haltijat, tarvittavat toimenpiteet ja niiden kiireellisyysjärjestys.

Kuva: Suvi Leukumavaara.

Hankkeeseen sisältyvät varsinaiset kunnostustyöt toimivat samalla eri yhteistyö- ja rahoitusmallien konkreettisina esimerkkeinä. Ensimmäiseksi kohteeksi on valittu Hietaniemeltä arkkitehti Herman Geselliuksen 1900-luvun alussa suunnittelema uniikki hautamuistomerkki, joka on suvun sammuttua jäänyt pitkäksi ajaksi vaille hoitoa.

Konservointityö toteutetaan oppilaitosyhteistyönä Metropolia Ammattikorkeakoulun esinekonservoinnin linjan kanssa. Toteutuksessa sovelletaan kisälliajattelua siirtämällä opiskelijoille tietoa historiallisten hautamuistomerkkien valmistustekniikoista. Asiantuntijoina toimivat perinteisten käsityöammattien edustajat, joita maassamme on enää vain vähän. Hautamuistomerkin pylväiden pahoin vaurioituneet metalliosat korjataan seppämestarin johdolla ja muiden osien kunnostus ja konservointi toteutetaan oppilaitoksen kurssien yhteydessä 2014–2015.

Uudenmaan rahaston projektissa saadut kokemukset hyödynnetään kokoamalla suositukset hautamuistomerkkien kunnostukseen liittyvistä käytännöistä, kunnostushankkeiden järjestämisestä ja edistämisestä jatkossa eri toimijoiden näkökulmista. Toteutuksesta vastaa konservaattori ja taidehistorioitsija Suvi Leukumaavaara.

Kuva: Suvi Leukumavaara.

Aloitteentekijänä ja Uudenmaan rahaston edustajana hankkeessa toimi 2012–2013 asiamies, taidehistorioitsija Petja Hovinheimo (1975– 2013), ja hänen seuraajanaan 2014 lähtien asiamies Leena Tammivuori. Heidän lisäkseen ohjausryhmässä ovat toimineet dosentti, intendentti Liisa Lindgren Eduskunnasta, hautaustoimen päällikkö Risto Lehto Helsingin seurakuntayhtymästä, rakennuskonservaattori Jaana Perttilä Helsingin kaupunginmuseosta, maankäyttöpäällikkö Harri Palo Kirkkohallituksesta sekä erikoistutkijat Elisa Heikkilä ja Laura Tuominen Museovirastosta.

Lisätietoja hankkeesta: Leena.Tammivuori@skr.fi, suvi.leukumaavaara@gmail.com

Hankkeeseen liittyen järjestetään Säätiöpäivänä 1.10.2014 klo 11.30-12.15 kierros Hietaniemen hautausmaalla. Tutkija Suvi Leukumaavaara kertoo hautamuistomerkkien kulttuurihistoriasta ja kunnostamisesta sekä rahaston hautamuistomerkkien vaalimiseen liittyvästä hankkeesta. Lue lisää: http://www.rakennusperinto.fi/tapahtumat/fi_FI/kierros_hietaniemen_hautausmaalla/

Linkkejä:

http://www.kirkkojakaupunki.fi/uutiset/sadat-hautakivet-kaatuvat-hautausmailla
http://www.rakennusperinto.fi/kulttuuriymparisto/artikkelit/fi_FI/hautausmaat/
http://minnesvardarna.fi/aktuellt/
http://www.significantcemeteries.org/

Arkeologinen kulttuuriperintö - näkyvää ja näkymätöntä

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2014 teema on Näkymätön kulttuuriympäristö. Arkeologiassa näkymättömyys on monenlaista, esimerkiksi piilossa olevaa, peittynyttä, huomaamatonta, kadotettua tai oivaltamatonta. Näkymättömyys ja näkyvyys liittyvätkin ennen kaikkea arkeologisen kohteen ja sen ympäristön eli paikan muuttumiseen.

Arkeologinen kulttuuriperintökohde voi olla aineellisena paikkana olemassa tai se on voinut jo kadota eli se on enää vain tiedossa. Edelleen paikka tai kohde voi olla osittain vielä käytössä tai jo käytön ulkopuolelle jäänyt. Arkeologiset kohteet ovat siis kulttuuriympäristössä eri tavoin havaittavia eli "näkyviä".

Helsingin Vartiokylän linnavuorella näkymätöntä näkyvämmäksi tekevät
informaatiotaulut. Kuva: Päivi Maaranen, Museovirasto.

Aineellisina olemassa olevissa kohteissa on erilaisia rakenteita, ehkä muokattua maisemaa ja ne voivat näkyä ympäristössä helpostikin. Kohteet kuitenkin muuttuvat koko ajan, niiden rakenteet hajoavat ja ajan myötä kohteet piiloutuvat osittain tai kokonaan ympäristöönsä. Kokonaan maan alla piiloutuneissa kohteissa vain arkeologiset tutkimusmenetelmät paljastavat ne eli tekevät näkymättömän näkyväksi.

Arkeologinen kohde voi myös ajan kuluessa kadota lopulta kokonaan. Silloin se muuttuu vain arkistojen kätköissä tai ihmisen muistoissa olevaksi tiedoksi paikasta. Kadonneesta kohteesta ei ole enää paikan päällä ihmisen toiminnasta kertovia rakenteita ja muita merkkejä jäljellä. Kun kohde on kadonnut ympäristöstä, se voi haipua vähitellen mielistäkin. Jos tieto siitä on tallentunut arkistoihin tai julkaisuihin, voi tiedon vielä palauttaa ja paikan muistaa. Näkymätön voi siis palautua näkyväksi kirjallisen tai kuvallisen tiedon ja sen synnyttämän muistamisen kautta.

Muistoja menneen ajan matkailijoista kalliossa Imatran
Imatrankoskella. Kuva: Päivi Maaranen, Museovirasto.

Arkeologinen kulttuuriperintö on arkaa katoamiselle. Tämän vuoksi sen säilymistä turvataan mm. muinaismuistolain (295/1963) keinoin. Muinaismuistolaki mm. rauhoittaa arkeologisesta kulttuuriperinnöstä lain tarkoittamat kiinteät muinaisjäännökset muistoina Suomen aiemmasta asutuksesta ja historiasta. Me saamme paitsi iloita näistä muistoista myös vastuun säilyttää ne tuleville sukupolville.

Euroopan kulttuuriympäristöpäiviin liittyen kannattaa tutustua myös arkeologiseen kulttuuriperintöön. Arkeologisia kohteita voi löytää niin verkosta kuin vaikkapa lähiulkoilualueeltakin. Ympäristössä liikkuessa kannattaa siis pitää silmät auki - eri-ikäisiä merkkejä ihmisen toiminnasta on kaikkialla ympäristössämme metsistä puistoihin ja pelloilta pihoihin...


Päivi Maaranen, Museovirasto

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät huipentuvat tulevana viikonloppuna – etsi oma tapahtumasi

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppua vietetään 12. - 14.9. jolloin eri puolilla Suomea järjestetään kymmeniä tapahtumia. Koko Euroopassa tapahtumia järjestetään kymmeniä tuhansia.

Suomessa päivien teemana on tänä vuonna Näkymätön kulttuuriympäristö. Teemalla halutaan tuoda esille niitä kulttuuriympäristön puolia, joita ei ensi vilkaisulla huomaa, kuten menneisyyttä, arjen ympäristöjä ja maiseman tarinoita.

Vuoden teema Näkymätön kulttuuriympäristö tuo esille
myös unohdettuja ja hylättyjä kohteita.

Tapahtumat järjestetään paikallisin voimin, ja niihin on useimmiten vapaa pääsy. Lisätietoja saa www.rakennusperinto.fi -sivuston kalenterista. Tällä hetkellä kalenterissa on yli 70 tapahtumaa. Mukana on tänä vuonna esimerkiksi retki Laanilan kultareitille Inarissa, tarinankeruutapahtuma Raumalla ja Kallion kävelyfestivaalin kierroksia Helsingissä.

Kulttuuriympäristöpäivien nimi vaihtui – arkeologinen kulttuuriperintö ja maisemat mukaan

Viime vuoteen saakka tapahtuma järjestettiin Suomessa nimellä Euroopan rakennusperintöpäivät. Uuden nimen myötä kulttuuriympäristöpäivät laajenivat myös arkeologista kulttuuriympäristöä ja kulttuurimaisemia käsitteleviin tapahtumiin. Ohjelmassa onkin useita esihistoriaa ja historiaa esitteleviä tapahtumia, kuten arkeologia-ilta Tapulikaupungin kirjastossa, kivikausielokuvan ensi-ilta Salossa ja Kuralan Kylämäen Syyspäivät Turussa.

Tänä vuonna myös arkeologisen kulttuuriperinnön esittely on
mukana Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu jatkuu lokakuulle

Lapsille ja nuorille suunnattu Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu jatkuu 15. lokakuuta asti. Kilpailussa tehdään näkymättömästä kulttuuriympäristöstä näkyvää ideoimalla oman lähiympäristön kohteeseen merkityksellistä toimintaa.

Tehkää näkymättömästä näkyvää - palkintona 500 euroa!

Pelitapahtuma muinaismuiston äärellä, leffailta vanhalla ostarilla, jalkapallo-ottelu puretun makasiinin tontilla, seikkailuretki historialliselle tapahtumapaikalle…?

Niitä on kaikkialla, kun tarkkaan katsoo. Näkymättömiä ympäristöjä; arkisia, saavuttamattomia tai jopa rumia paikkoja. Rapistuneet teollisuushallit, syrjäiset puistot, ostoskeskusten parkkihallit sekä ne paikat, joita emme edes huomaa, ovat kaikki yhteistä kulttuuriympäristöämme.

Unohdettu pihamaa? Kuva: Ilana Rimón.

Vuoden 2014 Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu haastaa lapset ja nuoret löytämään juuri nämä kadotetut paikat ja tuomaan ne esiin! Kilpailu on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa.

Kilpailuun toivotetaan tervetulleiksi kaveri- ja sisarusporukat, päiväkodit, koulut, järjestöt, seurakunnat, kerhot, kulttuurilaitokset ja monet muut lasten kanssa toimivat tahot. Osallistujien ikäraja on vuonna 1996 ja sen jälkeen syntyneet.

Kilpailu järjestetään nyt toista kertaa. Vuonna 2013 keksittiin teemalla Eläköön rakennus! uusia käyttötarkoituksia vanhoille rakennuksille peräti 79 vastauksen verran! Voiton vei Laatikaisen sisarusten Emilian, Juulian ja Linnean upea Eläköön leikkimökki -blogi.

Voittoisa tiimi vuodelta 2013. Kuva:
Anna-Maija Halme, Suomen Kotiseutuliitto.

Kolme askelta kilpailuun:

1. ETSIKÄÄ paikka, joka on ollut teille näkymätön, merkityksetön tai vieras. Ottakaa selvää paikan käyttötarkoituksesta, omistajasta ja vaiheista.

2. SUUNNITELKAA, miten tekisitte siitä näkyvän, merkityksellisen ja kiehtovan niin teille kuin muillekin.

3. ESITELKÄÄ SUUNNITELMA TAI SEN TOTEUTUS kuvien/kuvasarjojen, kirjoitusten, videoiden, animaatioiden, sosiaalisen median (mm. facebook, blogi) tai verkkosivujen keinoin. Liittäkää mukaan ainakin kuvaa ja tekstiä. Kielen voitte valita vapaasti.

Ohjeet kilpailutyön toimittamisesta voit ladata täältä. Kilpailuaika päättyy 15.10.2014 eli vielä on hyvin aikaa etsiä sopivaa ympäristöä. Inspiroitua voi vaikka Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumista Suomessa tai maailmalla 12.-14.9.

Syrjäinen pato ei näytä äkkiseltään kovin ihmeelliseltä, mutta on
todistetusti lapsille jännittävä seikkailukohde ja vähän vanhemmille
hyvä hengailupaikka. Miten sen toisi esiin? Kuva: Ilana Rimón.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä palkitsee parhaan kilpailutyön 500 eurolla. Voittajat julkistetaan joulukuun alussa ja palkinto luovutetaan alkuvuodesta 2015 seuraavien kulttuuriympäristöpäivien aloitustapahtumassa.

Risteyksen alikulkua on tuotu näkyväksi graffitin ja taiteen keinoin.
Kuva: Ilana Rimón.

Lisätietoja Kultturiympäristön tekijät -kilpailusta antavat:

Hanna Lämsä, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura
hanna.lamsa@kulttuuriperintokasvatus.fi, p. 040 128 0818

Jonina Vaahtolammi, Suomen Kotiseutuliitto
jonina.vaahtolammi@kotiseutuliitto.fi, p. 09 612 63226

Ilana Rimón, hankevastaava, Kulttuuriperintökasvatuksen seura