Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun voitto Pääskytien kouluun Porvooseen – oppilaat herättivät henkiin Gammelbackan tuhoutuneen kartanon

Toista kertaa järjestetyn valtakunnallisen Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun voitto meni Porvoon Pääskytien koulun 9. luokan oppilaille. Kilpailussa lapset ja nuoret ideoivat oman lähiympäristönsä näkymättömän kohteen näkyväksi. Voittajaryhmä toteutti ja dokumentoi näyttelyn jo tuhoutuneesta Gammelbackan kartanosta. 

Raadin mukaan Pääskytien koulun oppilaiden kilpailutyö oli tiedollisesti vakuuttava, ja siinä oli ansiokkaasti etsitty näkymätöntä ja tuotu se esille laajalle joukolle ihmisiä. Toteutus oli yhdistelmä mobiilisovellusta, valokuvausta, videota sekä historiallisia lähteitä kartanon tulipalosta.  Myös paikallinen media oli saatu kiinnostumaan hankkeesta. Tehtävän kruunasi kuvien ja kertomusten kokoaminen näyttelyksi lähikirjastoon ja koko projektin dokumentoiminen videolle.

”Olimme jo ehtineet etsiä hylättyjä paikkoja tietokoneilla istuen. Sitten kuin tilauksesta löytyi mainio Porvoon kansallisen kaupunkipuiston reitti, jonka varrelle oli koottu historiallisia koordinaatteja. GPS-signaalia hyväksikäyttäen alkoivat muinaisen Gammelbackan kadonneet paikat löytyä”, kerrotaan kilpailutyön kuvauksessa.

Pääskytien koulun oppilaat tekivät näyttelystään kilpailutyöksi videon.

Työn toteuttaneet oppilaat Iiris Kosamo, Kasper Uusitalo, Väinö Hotti, Niko Leppänen, Toni Tanttu, Vera Kääriäinen, Henri Ahonen, Aaro Pekkala, Miko Lipponen, Emil Lampinen ja Felix Virtanen palkitaan 500 euron stipendillä. Ryhmän opettajana toimi koulun kuvataiteen lehtori Titta Suvanto.

Kunniamaininnat Seinäjoelle, Siuntioon ja Turkuun

Raati jakoi myös kolme kunniamainintaa. Lisäksi kaikki kilpailuun osallistuneet ryhmät saavat kunniakirjan.

Seinäjoella Isokylän koulun kolmasluokkalaiset ideoivat ja toteuttivat oman kyläkoulunsa pihaa elävöittäneen tapahtumapäivän koulun muille oppilaille. Sympaattinen työ toi hyvin esiin oppilaiden omat ideat ja näkökulman koulunpihan elävöittämiseksi.

Isokylän koulun pihaa elävöittäneessä tapahtumapäivässä oli
mukana mm. terveellisiä välipaloja tarjonnut kioski.

Siuntiolaisen Aleksis Kiven koulun kuvataiteen ryhmä järjesti performanssin juhlistamaan Aleksis Kiven 180. syntymäpäivää. Syntymäpäivää vietettiin ensin omassa koulussa, minkä jälkeen juhlat jatkuivat Fanjunkarsin torpassa, jossa Kivi asui ja työskenteli vuosina 1864–1871.  Raati kiitti kilpailutyötä hyvän tuulen työksi, jossa oli paljon tunnetta ja iloa. Työssä oli selkeästi suunniteltu ja toteutettu kohdettaan näkyväksi tekevä tapahtuma.

Siuntion Aleksis Kiven koulun juhlisti kirjailijan syntymäpäivää juhlalla.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppilaat tekivät näkyväksi vedenalaisen kulttuuriperinnön ja sen haavoittuvuuden Hiljainen Maisema – Vedenalainen veistospolku -työssään. Veistospolku avattiin kesäkuussa 2014 osana Saaristomeren kansallispuistoa. Kilpailutyössä oli mukana laaja yhteistyöverkosto. Työssä oli käytetty monipuolisesti eri tekniikoita valokuvauksesta 3D-mallinnukseen.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppilaat toivat vedenalaisen
kulttuuriperinnön esille veistospolun avulla.

Töiden monipuolisuus ilahdutti raatia

Kilpailuun saapui 24 työtä eri puolilta Suomea. Osallistujat olivat 2-18 -vuotiaita. Kilpailuun saivat osallistua vähintään kahden hengen ryhmät, joiden jäsenet ovat syntyneet vuonna 1996 tai sen jälkeen.

Kilpailun raati oli tyytyväinen kilpailutöiden monipuolisuuteen. Kilpailutöiden esitysmuotoina käytettiin muun muassa valokuvaa, videota, animaatioita ja 3D-mallinnoksia. Työt olivat erittäin korkeatasoisia, viehättäviä ja niiden eteen oli nähty vaivaa. Raatia ilahdutti myös, että kilpailu onnistui tavoitteessaan kannustaa nuoria tutustumaan omaan kotiseutuunsa sekä lähiympäristöönsä.

Kilpailun palkintoraatiin kuuluivat ympäristöministeriön, Museoviraston, opetushallituksen, Suomen Kotiseutuliiton ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran edustajat, jotka muodostavat myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmän.

Kilpailun taustalla Euroopan kulttuuriympäristöpäivät

Kilpailu on osa Euroopan neuvoston ja Euroopan komission yhteistä Euroopan kulttuuriympäristöpäivät -hanketta, jota Suomessa hallinnoi ympäristöministeriö.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on jokavuotinen tapahtuma, joka kannustaa ihmisiä toimimaan oman kulttuuriympäristönsä ja -perintönsä omaleimaisuuden puolesta ympäri koko Euroopan. Päivät koostuvat erilaisista paikallisista tapahtumista, joiden avulla herätetään keskustelua sekä edistetään paikallisen kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta. Tapahtumien pääajankohta on syyskuun toisena viikonloppuna.

Ensi vuoden kulttuuriympäristöpäivien ja kilpailun teemana on teollisuuden ja tekniikan perintö. Kilpailu avataan helmikuussa 2015.


Kilpailutyöt selattavissa kansainväliselle www.europeanheritagedays.com -verkkosivulla otsikolla ”Cultural Heritage-makers 2014” (hae kartasta Suomi ja klikkaa tähtiä)

Voittanut työ, Näkymätön Gammelbacka http://europeanheritagedays.com/Event/64f9c/Cultural-Heritagemakers-2014-Gammelbacka-Porvoo.html 

Vuosi 2015 on teollisuuden ja tekniikan juhlaa!

Euroopan neuvosto on julistanut vuoden 2015 teollisuusperinnön ja tekniikan teemavuodeksi, ja aihe on nostettu myös 50 valtiota kattavan European Heritage Days -ohjelman pääteemaksi. Myös Suomessa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ensi vuoden otsikko on Teollisuuden ja tekniikan perintö. Kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppua vietetään ensi vuonna 11.-13.9.2015.

UNESCOn maailmanperintökohde Verlassa pääsee tutustumaan
puuhiomon ja pahvitehtaan historiaan. Kuva: Liisa Lohtander.

Teollistuminen ja tekniikan kehitys ovat vaikuttaneet niin Eurooppaan kuin suomalaiseen yhteiskuntaan monin tavoin. Teollisuuden työpaikat ja ympäristöt ovat vuosisatojen ajan vaikuttaneet monen paikkakunnan identiteettiin ja paikalliskulttuuriin. Teollisuus on yhä suuri työllistäjä ja ammattilaisia tarvitaan tulevinakin vuosina. Vuoden 2015 aikana nostetaan teollisuus esille osana kansallista ja eurooppalaista arvokasta kulttuuriperintöä.

Paperiteollisuus on vaikuttanut merkittävästä Kymenlaakson kehitykseen.
Kuvassa Kymin paperitehdas. Kuva: Liisa Lohtander.

Ensi vuonna mukana juhlistamassa teemavuotta on kymmeniä museoita, yhdistyksiä, järjestöjä, arkistoja, kirjastoja ja kuntia, jotka haluavat tuoda esille maamme teollisen perinnön rikkauden ja monimuotoisuuden. Osa teollisesta perinnöstä on uhattuna, osa jo kadonnutta. Miten teollisuusperintöön suhtaudutaan tulevaisuudessa?

Tapahtumia ympäri Euroopan

Kulttuuriympäristöpäivät on jokavuotinen koko Euroopan laajuinen tapahtuma, jolla edistetään kulttuuriperinnön tuntemusta ja arvostusta. Suomessa tapahtumat keskittyvät vuosittain syyskuun toiseen viikonloppuun, jolloin paikalliset toimijat toteuttavat avointen ovien päiviä, opastettuja kierroksia ja muita tapahtumia. Tapahtumia on myös ympäri vuoden.

Helsingin Vanhankaupunginkosken Voimalamuseo kerää kävijöitä ja
puhtaan energian käyttäjiä. Ajankohtaiseksi on noussut
vapaa-ajankalastajien vaatimus voimalapadon purkamisesta, mikä
merkitsisi historiallisesti arvokkaan voimalan lopettamista.
Kuva: Lauri Putkonen.

Euroopassa kymmeniin tuhansiin tapahtumiin 50 maassa osallistuu arviolta 30 miljoonaa ihmistä. Suomessakin tapahtumiin osallistuu kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tapahtumat saavat Euroopan laajuista huomiota kansainvälisellä www.europeanheritagedays.com-sivustolla.

Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat Museovirasto, Opetushallitus, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry. ja ympäristöministeriö. Vuonna 2015 mukana suunnittelemassa on myös Teollisuusperintöseura.

Seminaari teollisuusperinnöstä Hyvinkäällä 21.11.

Vuonna 2015 Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään teemalla Teollisuuden ja tekniikan perintö. Teemavuotta valmistellaan ja aihetta esitellään Hyvinkäällä pidettävässä seminaarissa Teemana teollisuus. Tilaisuudessa myös ideoidaan tapahtumia ja ohjelmaa kulttuuriympäristöpäiville.

SEMINAARIN OHJELMA


Perjantai 21.11.2014
Villa Artun auditorio Villatehdas O-rappu, Kankurinkatu 4-6, Hyvinkää

9.30
Tervetulosanat ja seminaarin esittely, Susanna Eskola
Lauri Putkonen, Teollisuusperintöseura: Teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuosi 2015

9.45-11.30
Hyvinkään teollinen perintö

Susanna Eskola, Hyvinkään kaupunginmuseo: Valvillan tehdasmuseon kokoelma
Matti Mieskonen: Valvillan tehdasmuseon arkisto
Anu Lahtinen, Hyvinkään historian kirjoitusprojekti: Hyvinkään teollisuushistoriaa

11.30-12.30 Lounas (omakustanteinen)

12.30-13.30
Kuinka kohtaamme teollisuuden ja teollisuusperinnön muutoksen?

Kati Kivimäki, Forssan museo: Teollisuusperintö ja kestävä kehitys Forssan museossa
Keijo Rantanen, Työväenmuseo Werstas: Tehdasyhdyskuntien pitkän aikavälin muutos, esimerkkitapauksena Nokia
Inkeri Sutela, FT: Teollisuusperintö ja ympäristökasvatus

13.30-14.00 Kahvit

14.00-16.00
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät ja Teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuosi

Jonina Vaahtolammi, Suomen Kotiseutuliitto: Euroopan kulttuuriympäristöpäivät 2015 ja Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu lapsille ja nuorille.
Työpaja Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ja teemavuoden toimintamuodoista.

Loppusanat

Seminaarin valmistelusta vastaavat Hyvinkään kaupunginmuseo, Teollisuusperinnön seura ja Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä.


Seminaari on ilmainen. Vapaita paikkoja seminaariin voi tiedustella Teollisuusperintöseurasta Lauri Putkoselta : lauri.putkonen@dlc.fi.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun voitosta ja 500 euron palkinnosta kisaa 24 työtä

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa lapset ja nuoret ideoivat oman lähiympäristön huomaamattomaan kohteeseen merkityksellistä toimintaa. Teema on koskettanut lapsia ja nuoria ympäri Suomen, kilpailuehdotuksia saatiin monipuolisesti maamme eri puolilta. Nuorimmat osallistujat ovat 2-vuotiaita päiväkotilapsia. Kilpailun voittaja valitaan joulukuussa.

Kilpailu järjestettiin tänä vuonna toista kertaa, mutta ensimmäistä kertaa kilpailutyöt ladattiin kansainväliselle www.europeanheritagedays.com-verkkosivulle. Kilpailutyöt ovat nähtävillä edellä mainituilla sivuilla.

Esimerkkejä kilpailutöistä.

Kilpailuun osallistuttiin hyvin monipuolisilla töillä. Kilpailutöissä on käytetty valokuvia, tekstiä, pienoismalleja, videoita ja jopa performanssitaidetta. Modernia tekniikkaa ja sovelluksia oli hyödynnetty monessa kilpailutyössä.

Eräs kilpailuun osallistunut ryhmä järjesti työstään näyttelyn, jonka yhteydessä paikallinen kotiseutuyhdistys järjesti luentoja samasta aiheesta. Kilpailun teemaa on siis nostettu esiin ansiokkaasti. Kilpailun tarkoituksena olikin innostaa lapsia ja nuoria havainnoimaan lähiympäristöään ja vaikuttamaan kulttuuriympäristöön. 

Kilpailuun saivat osallistua vähintään kahden hengen ryhmät, joiden jäsenet ovat syntyneet vuonna 1996 tai sen jälkeen. Voittajana palkitaan yksi ryhmä 500 eurolla. Kilpailun järjestää Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä, jossa ovat mukana Museovirasto, Opetushallitus, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja ympäristöministeriö.

Työt saapuivat seuraavilta tahoilta, useimmista tuli monta kilpailuehdotusta:

Aleksis Kiven koulu, Siuntio
Arkki – Lasten ja Nuorten Arkkitehtuurikoulu, Helsinki
Etelä-Pohjanmaan Opisto, Ilmajoki
Isokylän koulu, Seinäjoki
Kaupunkisillan päiväkoti, Hyvinkää
Koskelan ala-asteen koulu, Helsinki
Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes, Nurmes
Pääskytien koulu, Porvoo
Raumankarin koulu, Kalajoki
Riihenmäen koulu, Mäntsälä
Taivallahden peruskoulu, Helsinki
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, Turku
Valtarin koulu, Ii
Viialan Keskustan koulu, Akaa
Yksityishenkilöt, kaverukset
Yli-Härmän yläkoulu, Kauhava 

Kilpailun taustalla Euroopan Kulttuuriympäristöpäivät

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on jokasyksyinen tapahtuma, joka aktivoi ihmisiä toimimaan oman kulttuuriympäristönsä ja -perintönsä omaleimaisuuden puolesta ympäri koko Euroopan. Suomessa tapahtumat keskittyvät syyskuun toiseen viikonloppuun.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tarkoitus on lisätä tietoa kulttuuriympäristön monimuotoisuudesta. Tapahtumien avulla herätetään keskustelua sekä edistetään paikallisen kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta.

Ensi vuoden päivien ja kilpailun teemana on Teollisuuden ja tekniikan perintö.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät
Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu

Patsastelua Hyvinkäällä

Kulttuuriympäristön tekeminen näkyväksi voi olla myös hauskaa yhdessäoloa!

Sari Kasper Hyvinkään Kaupunkisillan päiväkodista on ottanut lasten kanssa lähiympäristön haltuun:

“Päiväkotiryhmä tekee viikoittain iloisia retkiä tutustuen lähiympäristöön. Kohteisiin on kuljettu pääosin kävellen ja matkalla on pysähdelty ja keskusteltu kadunnimistä ja niiden merkityksestä tai historiasta. Tällä kertaa Kirjastoaukiolla olevan Hitsaajat-patsaan ympärillä katsottiin kunnioittavasti teoksen hahmoja, taidemuseon edessä oleva Pyöräilevä karhu sai kyydittäviä sekä Ovi-teos ihmetystä, miksi se on kiinni.

Kulttuuriympäristö kiinnostaa myös lapsia. Kuva: Sari Kasper.

Keskustelu lasten kanssa patsaista, mm. niiden asettelusta ja aiheesta, on mitä mielenkiintoisinta. Avaamme lasten silmiä katsomaan teoksia yhtenä osana lähiympäristöä ja tuntemaan, että ne on siihen meidän iloksemme tehty, kaunistamaan ympäristöä ja kertomaan jotain.”

Sari Kasper, Kaupunkisillan päiväkoti, Hyvinkää

Kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppuna järjestettiin runsaasti tapahtumia

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppua vietettiin tänä vuonna 12.-14.9. teemalla Näkymätön kulttuuriympäristö. Teeman merkeissä järjestettiin runsaasti tapahtumia eri puolilla Suomea. Läpi koko Euroopan järjestettiin kymmeniä tuhansia tapahtumia 50 eri maassa.

Rakennusperinto.fi-sivuston tapahtumakalenteriin ilmoitettiin kaikkiaan lähes 90 tapahtumaa pääviikonlopulle. Päivien ohjelmassa on vielä syksyn aikana useita tapahtumia ja koko vuoden aikana on järjestetty jo lähes 200 tapahtumaa.

Lohjanseudun kuvataidekoulun kulttuuriympäristöpäivien tapahtumassa
tehtiin vanhaa Puu-Anttilan taloa näkyväksi eri tavoin. Kuva: Maria Léman.

Lämmin kiitos kaikille tapahtumien järjestäjille ja tervetuloa mukaan jälleen ensi vuonna!

Palautteenne on tärkeää

Kiitos myös jo antamastanne palautteesta – se on hyvin arvokasta tulevia päiviä suunniteltaessa. Odotamme edelleen palautetta niiltä, jotka eivät vielä ole sitä oman tapahtumansa osalta lähettäneet.
Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvotaan kirjapalkinto syksyn aikana.

Sähköinen palautelomake löytyy osoitteesta http://www.rakennusperinto.fi/kulttuuriymparistopaivat/tapahtumat/fi_FI/palaute/.

Tapahtuman kävijämäärän lisäksi olisi tärkeää saada palautetta myös kulttuuriympäristöpäivien esitteistä ja muusta materiaalista. Otamme lisäksi mielellämme vastaan myös toiveita ja kehitysideoita: minä sinä tapahtumanjärjestäjänä kaipaisit avuksesi? Mistä olisi sinulle ja tapahtumallesi hyötyä?

Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöpäivien kierroksella
tutustuttiin Tampereen arkeologiseen menneisyyteen.
Kuva: Miinu Mäkelä, Vapriikin kuva-arkisto.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu käynnissä - voittajaryhmä palkitaan 500 eurolla!

Kulttuuriympäristöpäivien lapsille ja nuorille järjestämä Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu jatkuu 15. lokakuuta asti. Kilpailussa tehdään näkymättömästä kulttuuriympäristöstä näkyvää ideoimalla oman lähiympäristön kohteeseen merkityksellistä toimintaa.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuun voi osallistua 15.10. saakka.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät

Muista näkymätöntä - kunnosta hautamuistomerkki

Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahaston hautausmaahanke

Kulttuuriperintö kuuluu kaikille, ja monet meistä ovat sukunsa edustajina myös kirjaimellisesti vastuussa muistomerkkien pystyssä pysymisestä. Haudoille aikoinaan pystytettyjen muistomerkkien kunnosta ja turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu useimmiten omaisille, joskus hyvin kaukaisillekin. Tietoisuus muistomerkin olemassaolosta saattaa sukupolvien ketjussa kuitenkin myös katketa tai suvut voivat sammua.

Kuva: Laura Tuominen.

Hautausmaiden suojelu ei kohdistu yksittäisiin hautamuistomerkkeihin. Niiden konservointihankkeisiin ei myöskään ole varattu valtion tai kirkkojen keskusrahastojen avustusmäärärahoja.  Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahaston projektina haetaan nyt selkeitä ja yksinkertaisia käytäntöjä järjestää kunnostushankkeita parhaalla mahdollisella tavalla.

Hautausmaiden kulttuuriperinnön vaalimisen kannalta keskeisiä yhteisöjä on sukujen lisäksi yllättävän monia: erilaiset kulttuuri-, ympäristö- ja kotiseutuyhdistykset, hautausmaaoppaat ja muut hautamuistomerkkejä toimintansa aikana pystyttäneet yhdistykset ja tahot. Näiden ryhmien kanssa on käyty läpi erityyppisten kunnostamista kaipaavien hautamuistomerkkien kohtaloita ja mahdollisia toimintamalleja.

Helsingin Hietaniemestä ja Loviisan vanhalta hautausmaalta on valikoitu projektissa kunnostettaviksi ja konservoitaviksi muutamia hautoja tai korttelikokonaisuuksia, joiden ulkoasu ja vauriot muodostavat kokonaisuutena havainnollisen esimerkin. Huonokuntoista muistomerkkiä pelastettaessa on pienemmässäkin hankkeessa ensimmäiseksi selvitettävä osapuolet, hautaoikeuden haltijat, tarvittavat toimenpiteet ja niiden kiireellisyysjärjestys.

Kuva: Suvi Leukumavaara.

Hankkeeseen sisältyvät varsinaiset kunnostustyöt toimivat samalla eri yhteistyö- ja rahoitusmallien konkreettisina esimerkkeinä. Ensimmäiseksi kohteeksi on valittu Hietaniemeltä arkkitehti Herman Geselliuksen 1900-luvun alussa suunnittelema uniikki hautamuistomerkki, joka on suvun sammuttua jäänyt pitkäksi ajaksi vaille hoitoa.

Konservointityö toteutetaan oppilaitosyhteistyönä Metropolia Ammattikorkeakoulun esinekonservoinnin linjan kanssa. Toteutuksessa sovelletaan kisälliajattelua siirtämällä opiskelijoille tietoa historiallisten hautamuistomerkkien valmistustekniikoista. Asiantuntijoina toimivat perinteisten käsityöammattien edustajat, joita maassamme on enää vain vähän. Hautamuistomerkin pylväiden pahoin vaurioituneet metalliosat korjataan seppämestarin johdolla ja muiden osien kunnostus ja konservointi toteutetaan oppilaitoksen kurssien yhteydessä 2014–2015.

Uudenmaan rahaston projektissa saadut kokemukset hyödynnetään kokoamalla suositukset hautamuistomerkkien kunnostukseen liittyvistä käytännöistä, kunnostushankkeiden järjestämisestä ja edistämisestä jatkossa eri toimijoiden näkökulmista. Toteutuksesta vastaa konservaattori ja taidehistorioitsija Suvi Leukumaavaara.

Kuva: Suvi Leukumavaara.

Aloitteentekijänä ja Uudenmaan rahaston edustajana hankkeessa toimi 2012–2013 asiamies, taidehistorioitsija Petja Hovinheimo (1975– 2013), ja hänen seuraajanaan 2014 lähtien asiamies Leena Tammivuori. Heidän lisäkseen ohjausryhmässä ovat toimineet dosentti, intendentti Liisa Lindgren Eduskunnasta, hautaustoimen päällikkö Risto Lehto Helsingin seurakuntayhtymästä, rakennuskonservaattori Jaana Perttilä Helsingin kaupunginmuseosta, maankäyttöpäällikkö Harri Palo Kirkkohallituksesta sekä erikoistutkijat Elisa Heikkilä ja Laura Tuominen Museovirastosta.

Lisätietoja hankkeesta: Leena.Tammivuori@skr.fi, suvi.leukumaavaara@gmail.com

Hankkeeseen liittyen järjestetään Säätiöpäivänä 1.10.2014 klo 11.30-12.15 kierros Hietaniemen hautausmaalla. Tutkija Suvi Leukumaavaara kertoo hautamuistomerkkien kulttuurihistoriasta ja kunnostamisesta sekä rahaston hautamuistomerkkien vaalimiseen liittyvästä hankkeesta. Lue lisää: http://www.rakennusperinto.fi/tapahtumat/fi_FI/kierros_hietaniemen_hautausmaalla/

Linkkejä:

http://www.kirkkojakaupunki.fi/uutiset/sadat-hautakivet-kaatuvat-hautausmailla
http://www.rakennusperinto.fi/kulttuuriymparisto/artikkelit/fi_FI/hautausmaat/
http://minnesvardarna.fi/aktuellt/
http://www.significantcemeteries.org/

Arkeologinen kulttuuriperintö - näkyvää ja näkymätöntä

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2014 teema on Näkymätön kulttuuriympäristö. Arkeologiassa näkymättömyys on monenlaista, esimerkiksi piilossa olevaa, peittynyttä, huomaamatonta, kadotettua tai oivaltamatonta. Näkymättömyys ja näkyvyys liittyvätkin ennen kaikkea arkeologisen kohteen ja sen ympäristön eli paikan muuttumiseen.

Arkeologinen kulttuuriperintökohde voi olla aineellisena paikkana olemassa tai se on voinut jo kadota eli se on enää vain tiedossa. Edelleen paikka tai kohde voi olla osittain vielä käytössä tai jo käytön ulkopuolelle jäänyt. Arkeologiset kohteet ovat siis kulttuuriympäristössä eri tavoin havaittavia eli "näkyviä".

Helsingin Vartiokylän linnavuorella näkymätöntä näkyvämmäksi tekevät
informaatiotaulut. Kuva: Päivi Maaranen, Museovirasto.

Aineellisina olemassa olevissa kohteissa on erilaisia rakenteita, ehkä muokattua maisemaa ja ne voivat näkyä ympäristössä helpostikin. Kohteet kuitenkin muuttuvat koko ajan, niiden rakenteet hajoavat ja ajan myötä kohteet piiloutuvat osittain tai kokonaan ympäristöönsä. Kokonaan maan alla piiloutuneissa kohteissa vain arkeologiset tutkimusmenetelmät paljastavat ne eli tekevät näkymättömän näkyväksi.

Arkeologinen kohde voi myös ajan kuluessa kadota lopulta kokonaan. Silloin se muuttuu vain arkistojen kätköissä tai ihmisen muistoissa olevaksi tiedoksi paikasta. Kadonneesta kohteesta ei ole enää paikan päällä ihmisen toiminnasta kertovia rakenteita ja muita merkkejä jäljellä. Kun kohde on kadonnut ympäristöstä, se voi haipua vähitellen mielistäkin. Jos tieto siitä on tallentunut arkistoihin tai julkaisuihin, voi tiedon vielä palauttaa ja paikan muistaa. Näkymätön voi siis palautua näkyväksi kirjallisen tai kuvallisen tiedon ja sen synnyttämän muistamisen kautta.

Muistoja menneen ajan matkailijoista kalliossa Imatran
Imatrankoskella. Kuva: Päivi Maaranen, Museovirasto.

Arkeologinen kulttuuriperintö on arkaa katoamiselle. Tämän vuoksi sen säilymistä turvataan mm. muinaismuistolain (295/1963) keinoin. Muinaismuistolaki mm. rauhoittaa arkeologisesta kulttuuriperinnöstä lain tarkoittamat kiinteät muinaisjäännökset muistoina Suomen aiemmasta asutuksesta ja historiasta. Me saamme paitsi iloita näistä muistoista myös vastuun säilyttää ne tuleville sukupolville.

Euroopan kulttuuriympäristöpäiviin liittyen kannattaa tutustua myös arkeologiseen kulttuuriperintöön. Arkeologisia kohteita voi löytää niin verkosta kuin vaikkapa lähiulkoilualueeltakin. Ympäristössä liikkuessa kannattaa siis pitää silmät auki - eri-ikäisiä merkkejä ihmisen toiminnasta on kaikkialla ympäristössämme metsistä puistoihin ja pelloilta pihoihin...


Päivi Maaranen, Museovirasto

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät huipentuvat tulevana viikonloppuna – etsi oma tapahtumasi

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppua vietetään 12. - 14.9. jolloin eri puolilla Suomea järjestetään kymmeniä tapahtumia. Koko Euroopassa tapahtumia järjestetään kymmeniä tuhansia.

Suomessa päivien teemana on tänä vuonna Näkymätön kulttuuriympäristö. Teemalla halutaan tuoda esille niitä kulttuuriympäristön puolia, joita ei ensi vilkaisulla huomaa, kuten menneisyyttä, arjen ympäristöjä ja maiseman tarinoita.

Vuoden teema Näkymätön kulttuuriympäristö tuo esille
myös unohdettuja ja hylättyjä kohteita.

Tapahtumat järjestetään paikallisin voimin, ja niihin on useimmiten vapaa pääsy. Lisätietoja saa www.rakennusperinto.fi -sivuston kalenterista. Tällä hetkellä kalenterissa on yli 70 tapahtumaa. Mukana on tänä vuonna esimerkiksi retki Laanilan kultareitille Inarissa, tarinankeruutapahtuma Raumalla ja Kallion kävelyfestivaalin kierroksia Helsingissä.

Kulttuuriympäristöpäivien nimi vaihtui – arkeologinen kulttuuriperintö ja maisemat mukaan

Viime vuoteen saakka tapahtuma järjestettiin Suomessa nimellä Euroopan rakennusperintöpäivät. Uuden nimen myötä kulttuuriympäristöpäivät laajenivat myös arkeologista kulttuuriympäristöä ja kulttuurimaisemia käsitteleviin tapahtumiin. Ohjelmassa onkin useita esihistoriaa ja historiaa esitteleviä tapahtumia, kuten arkeologia-ilta Tapulikaupungin kirjastossa, kivikausielokuvan ensi-ilta Salossa ja Kuralan Kylämäen Syyspäivät Turussa.

Tänä vuonna myös arkeologisen kulttuuriperinnön esittely on
mukana Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu jatkuu lokakuulle

Lapsille ja nuorille suunnattu Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu jatkuu 15. lokakuuta asti. Kilpailussa tehdään näkymättömästä kulttuuriympäristöstä näkyvää ideoimalla oman lähiympäristön kohteeseen merkityksellistä toimintaa.

Tehkää näkymättömästä näkyvää - palkintona 500 euroa!

Pelitapahtuma muinaismuiston äärellä, leffailta vanhalla ostarilla, jalkapallo-ottelu puretun makasiinin tontilla, seikkailuretki historialliselle tapahtumapaikalle…?

Niitä on kaikkialla, kun tarkkaan katsoo. Näkymättömiä ympäristöjä; arkisia, saavuttamattomia tai jopa rumia paikkoja. Rapistuneet teollisuushallit, syrjäiset puistot, ostoskeskusten parkkihallit sekä ne paikat, joita emme edes huomaa, ovat kaikki yhteistä kulttuuriympäristöämme.

Unohdettu pihamaa? Kuva: Ilana Rimón.

Vuoden 2014 Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu haastaa lapset ja nuoret löytämään juuri nämä kadotetut paikat ja tuomaan ne esiin! Kilpailu on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa.

Kilpailuun toivotetaan tervetulleiksi kaveri- ja sisarusporukat, päiväkodit, koulut, järjestöt, seurakunnat, kerhot, kulttuurilaitokset ja monet muut lasten kanssa toimivat tahot. Osallistujien ikäraja on vuonna 1996 ja sen jälkeen syntyneet.

Kilpailu järjestetään nyt toista kertaa. Vuonna 2013 keksittiin teemalla Eläköön rakennus! uusia käyttötarkoituksia vanhoille rakennuksille peräti 79 vastauksen verran! Voiton vei Laatikaisen sisarusten Emilian, Juulian ja Linnean upea Eläköön leikkimökki -blogi.

Voittoisa tiimi vuodelta 2013. Kuva:
Anna-Maija Halme, Suomen Kotiseutuliitto.

Kolme askelta kilpailuun:

1. ETSIKÄÄ paikka, joka on ollut teille näkymätön, merkityksetön tai vieras. Ottakaa selvää paikan käyttötarkoituksesta, omistajasta ja vaiheista.

2. SUUNNITELKAA, miten tekisitte siitä näkyvän, merkityksellisen ja kiehtovan niin teille kuin muillekin.

3. ESITELKÄÄ SUUNNITELMA TAI SEN TOTEUTUS kuvien/kuvasarjojen, kirjoitusten, videoiden, animaatioiden, sosiaalisen median (mm. facebook, blogi) tai verkkosivujen keinoin. Liittäkää mukaan ainakin kuvaa ja tekstiä. Kielen voitte valita vapaasti.

Ohjeet kilpailutyön toimittamisesta voit ladata täältä. Kilpailuaika päättyy 15.10.2014 eli vielä on hyvin aikaa etsiä sopivaa ympäristöä. Inspiroitua voi vaikka Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumista Suomessa tai maailmalla 12.-14.9.

Syrjäinen pato ei näytä äkkiseltään kovin ihmeelliseltä, mutta on
todistetusti lapsille jännittävä seikkailukohde ja vähän vanhemmille
hyvä hengailupaikka. Miten sen toisi esiin? Kuva: Ilana Rimón.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä palkitsee parhaan kilpailutyön 500 eurolla. Voittajat julkistetaan joulukuun alussa ja palkinto luovutetaan alkuvuodesta 2015 seuraavien kulttuuriympäristöpäivien aloitustapahtumassa.

Risteyksen alikulkua on tuotu näkyväksi graffitin ja taiteen keinoin.
Kuva: Ilana Rimón.

Lisätietoja Kultturiympäristön tekijät -kilpailusta antavat:

Hanna Lämsä, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura
hanna.lamsa@kulttuuriperintokasvatus.fi, p. 040 128 0818

Jonina Vaahtolammi, Suomen Kotiseutuliitto
jonina.vaahtolammi@kotiseutuliitto.fi, p. 09 612 63226

Ilana Rimón, hankevastaava, Kulttuuriperintökasvatuksen seura