Saunabaari muuttuu Maunulan mukana

Saunabaari on erottuva monumenttirakennus Vanhan Maunulan liikekeskustassa

Saunabaarin liikerakennus valmistui olympiavuonna 1952 ns. vanhan Maunulan eli 50-luvulla rakennutun Maunulan liikekeskustaan. Rakennus sai nimensä siinä toimineesta saunasta ja Kahvila – Barista. Rakennuksen katutasossa oli Elannon maitokauppa ja sekatavarakauppa sekä pesula.

Saunabaari on osa Viljo Revellin ja Keijo Petäjän suunnittelemaa Maunulan kansanasuntojen korttelia. Sen tiilisen monumenttirakennuksen kolme savupiippua tunnistaa jo kaukaa. Antti Nurmesniemi oli suunnitellut saunan sisustuksen, ja se oli rinnakkainen suunnittelutyö Palacen talon saunalle.

Saunabaarin sauna oli suunniteltu 500 päivittäiselle käyttäjälle, koska Maunulaan oli rakennettu kerrostaloja, joissa ei ollut talosaunoja, eikä sodan jälkeen rakennetun Puu-Maunulan kaksikerroksisten pienkerrostalojen, ns. hätäaputalojen, asunnoissa ei ollut edes lämmintä vettä.

Saunabaari lopetti saunatoimintansa 60- ja 70-lukujen vaihteessa, jolloin puutalot purettiin ja niiden tilalle rakennettiin tiilipintaisia elementtikerrostaloja. Samoihin aikoihin valmistui lähietäisyydelle myös Pirkkolan uimahalli. Saunan tilalle tuli Eiri-kuvan studio, Elanto jatkoi toimintaansa, mutta pesulan tilalle oli tullut kirjakauppa, joka palveli erityisesti Maunulan kansakoulun ja Maunulan yhteiskoulun oppilaita. Maunulassa oli tuolloin paljon lapsia, ja kumpikin koulu oli suurimpia Suomessa. 80-luvulla kirjakauppa joutui väistymään kaupungin kiinteistöyhtiön isännöitsijätoimiston tieltä, mutta Elanto jatkoi toimintaansa.

Yläkerta asukastilaksi 1990-luvulla

90-luvulla Saunabaarin entisiä saunatiloja peruskorjattiin. Yläkerran tilat olivat kesällä 1994 valmistuneesta peruskorjauksesta lähtien tyhjillään johtuen Maunulaakin koetelleesta syvästä lamasta. Syksyllä 1994 asukkaat tekivät ehdotuksen tilojen muuttamiseksi asukaskäyttöön ”harrastus- kulttuuri- ja kokoontumistiloiksi”. Jo aiemmin oli virkamiesten ja asukkaiden Maunulan ns. ”yhteissuunnittelukokeilussa” (1990-1992) ehdotettu monitoimitaloa Suursuolle, jossa on Maunulan toinen keskusta. Tämä suunnitelma ei laman takia toteutunut, ja siksi asukkaat olivat aktiivisesti ideoimassa tyhjilleen jääneille entisille saunatiloille uutta käyttöä.

Tiloihin syntyikin asukkaiden ja virkamiesten sekä eräiden poliitikkojen myötävaikutuksella Palvelukeskus Saunabaari vuonna 1996 palvelemaan vanhentunutta väestöä. Jo 90-luvun alusta lähtien oli Maunulan väestöstä noin 25 % ollut yli 65-vuotiaita. Sosiaaliviraston Palvelukeskus Saunabaarista tuli harrastuspaikka eläkeikäisille, mutta se tarjosi myös muille asukkaille mahdollisuuden kokoontua pohtimaan alueensa kehittämistä. Asukkaiden organisoimat keskustelutilaisuudet eli aluefoorumit aloittivatkin säännöllisen toimintansa marraskuussa 1996.

Saunabaarin alakerrassa toimiva isännöintitoimisto on muuttamassa.
Tilat saattavat jälleen tulla julkisemmiksi, asukkaiden käyttöön.

Vuonna 1998 Saunabaarin naapurusto koki toimitilakriisin, kun seitsemän liikettä lopetti toimintansa, niiden joukossa muun muassa Merita-pankki, Elannon pullapuoti, valokuvausliike, kirjakauppa ja apteekki. Isännöitsijätoimisto laajensi tilojaan asukkaiden vastustuksesta huolimatta pullapuodin tiloihin. Asukkaat olisivat halunneet sinne kahvilaa, ja sopiva yrittäjäkin oli jo olemassa.

Asukkaiden usko Saunabaarin keskustaan ja tulevaisuuteen alkoi kuitenkin elpyä, kun aktiivisen ja neuvokkaan asukastoiminnan ansiosta kadun vastakkaiselle puolelle, Männikkötielle, saatiin uusi päivittäistavarakauppa ja Metsäpurontien toiselle puolelle kahvila-konditoria.

Viime vuosikymmen on ollut Maunulassa nousujohteinen  

2000-luvulla Maunulan maine ja vetovoima alkoivat kohentua muun muassa monien asukasvetoisten nettikokeilujen ja muiden projektien myötä. Alueen katukuvassa alkoikin näkyä rollaattorien sijasta entistä enemmän lastenvaunuja.

2010-luvulla ollaan taas uudessa tilanteessa. Isännöitsijätoimisto on ilmoittanut yhdistävänsä toimintoja ja muuttavansa Malmille vuoden kuluttua. Saunabaarin alakerran tilat ovat jäämässä tyhjilleen. Nyt on taas aktiiviselle ja luovalle asukastoiminnalle kysyntää. Mitä Maunulan asukkaita palvelevia toimintoja voidaan sijoittaa Saunabaarin katutasoon? Ratkaisu nähdään vuoden kuluttua.

Tarinan opetus: Jotta vanhat rakennukset saadaan pidettyä kunnossa, on niillä oltava järkevää käyttöä. Käyttö tuo kiinteistötalouteen kassavirtaa, jolla tulevat korjaukset toteutetaan.

Kaarina Saavola
Kirjoittaja oli vuosina 1994-1996 mukana toiminnassa Saunabaarin muuttamiseksi asukaskäyttöön.

Asukastalo Saunabaari, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto

Puheenvuoro: Kulttuuriympäristö on osa kunnan elinvoimaa

Euroopan Rakennussuojelupäivän tilaisuus Loviisa 7.9.2013

Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö
– Östranylands Byggnadsvårdsstiftelse Salvus
Salvus-säätiön puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste/referaatti


- Itäuusmaalaisissa kunnissa on aiheellista aloittaa inventointeihin perustuvien suunnittelua ja päätöksentekoa helpottavien kulttuuriympäristöohjelmien laadinta ja panostettava rakennetun ympäristön kehittämiseen.
- On kiistatta osoitettu, että hyvä, terveellinen ja turvallinen sekä esteettisesti tarkastelun kestävä elinympäristö lisää alueen ja kunnan elinvoimaa ja ihmisten viihtymistä. 

Näin totesi Euroopan rakennusperintöpäivän tilaisuudessa Loviisassa, uuskäyttöön korjatussa Bistro Cantorissa lauantaina Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos  Kimmo Kajaste.

-  Parhaimmillaan ja oikein käsitettynä maiseman ja kaupunkikuvan vaalinta, kulttuuriympäristöstä huolehtiminen on kunnan elinkeinopolitiikkaa ja kunnan imagon, tunnettuuden ja samalla myös kilpailukyvyn, elinvoiman kehittämistä. Esimerkiksi myös nousussa olevat lähi- ja kulttuurimatkailu saavat tukea hyvästä, omaleimaisesta kulttuuriympäristöstä.

- Esimerkiksi Loviisan ja Porvoon laajojen alueiden erityyppisten kulttuuriympäristöjen ja kokonaisuuden nimissä näillä kulttuurikaupungeilla olisi perusteltua olla oma kulttuuriympäristöohjelma ohjaamassa rakennusten käyttöä ja kunnostusta, laajemmin kaavoitusta. Ohjelma antaa tietoperustan ja linjaa rakennusperinnön hoitoa.

- Näitä myös asukkaiden asenteisiin vaikuttavia ohjelmia on otettu käyttöön jo kymmenissä suomalaisissa kunnissa ja  kokemukset ovat myönteisiä. Myös maamme ympäristöministeriö suosittaa kunnille kulttuuriympäristöohjelmien laatimista.

- Huolella ja eri yhteistyötahojen, asukkaiden yrittäjien, elinkeinoelämän, viranomaisten ja eri asiantuntijatahojen kanssa laadittu kuntakohtainen kulttuuriympäristöohjelma on mainio tuki kaavoitukselle ja päätöksenteolle. Se luo hyvän lähtökohdan myös järjestelmälliselle varain käytölle ja antaa samalla arvokasta tietoa ympäristömme kehittämismahdollisuuksista. Se vaikuttaa myönteisesti asenteisiimme yhteisen ympäristön merkityksestä ja helpottaa myös viranomaisyhteistyötä.

- Euroopan rakennusperintöpäivän teeman ”Eläköön rakennus!” hengessä: paikkakunnan henki ja omaleimainen ympäristö eivät synny ohimennen eivätkä hetkessä, jotakin erikoista nopeasti rakentamalla. Kaikkien toimijoiden on syytä muistaa, että olemassa olevaa rakennuksia voidaan lähes poikkeuksetta korjata ja parantaa esimerkiksi käytettävyydessään ja energiakulutuksessaan. Kerran hävitetty rakennus on lopullisesti poissa.

http://salvus.fi/
www.rakennusperinto.fi

Osallistu rakennusperintöpäivien tapahtumiin viikonloppuna

Nyt se koittaa - Euroopan rakennusperintöpäivien viikonloppu! Suomessa järjestetään 6.-8.9. kymmeniä tapahtumia etelärannikolta Lappiin saakka. 

Rakennusperintöpäivien tämänvuotinen teema Eläköön rakennus! nostaa esille rakennusten uusiokäytön merkitystä, ja eri puolilla maata pääsee tutustumaan rakennuksiin, joilla on uusi käyttötarkoitus.

Löydä oma tapahtumasi www.rakennusperinto.fi verkkosivuston kalenterista.

Eläköön rakennus!