Hyvät rakennetun ympäristön ystävät,
kuten tiedämme, tänä vuonna Euroopan rakennusperintöpäivät keskittyy
tutkimaan liikunnan ja urheilun paikkoja. Niitä maassamme riittää, sillä on
laskettu, että rakennettuja liikuntaympäristöjä on jopa 30 000. Suurella osalla
suomalaisista siis vaikuttaisi olevan hyvät edellytykset harrastaa liikuntaa
kotikulmiensa läheisyydessä.
Tutkimusten mukaan osa väestöryhmistä liikkuu aiempaa enemmän, kun taas
toisissa ryhmissä liikuntamäärät ovat laskeneet ja jäävät selvästi alle
suositusten. Yksi Suomen terveyspolitiikan tavoitteista onkin fyysisen
aktiivisuuden lisääminen kaikissa elämänvaiheissa. Jotta tavoitteeseen
päästään, on liikuntapaikkoja oltava kaikkien ulottuvilla.
Vaikka liikuntapaikkoja on tälläkin hetkellä kymmeniä tuhansia, on suuri
osa niistä iässä, jossa on tehtävä korjaus- ja jopa purkupäätöksiä. Uuden rakentamisen
väitetään joskus olevan halvempaa kuin vanhan korjaaminen, mutta voiko uusi
urheilurakennus ottaa sen paikan, joka puretulla hallilla tai kentällä oli
paikkakunnan historiassa ja käyttäjiensä mielessä? Jotta kipeitä päätöksiä ei
tarvitsisi tehdä, on tärkeää tunnistaa muidenkin kuin niin sanottujen
arvorakennusten merkitys, ja korjata ja huoltaa niitä ajoissa. Tämä on myös
yksi rakennusperintöpäivien teemavuoden tärkeimmistä viesteistä.
 |
| Tilaisuuden yleisöä. Kuva: Liisa Lohtander |
Purkuhakemuksen alla on tällä hetkellä useita liikuntapaikkoja eri puolilla
maata. Liikuntarakennukset ja -alueet sekä puistot reitteineen nähdään helposti
jonkinlaisena reservinä, joka voidaan tarvittaessa ottaa muuhun käyttöön.
Niiden yhteys kouluihin ja oppilaitoksiin sekä asuinalueita lähellä
sijaitsevina harrastuspaikkoina tai henkireikänä unohtuu helposti, vaikka
aikanaan liikuntapaikkoja ja ulkoilualueita rakennettiin nimenomaan parantamaan
asuinympäristön laatua ja tarjoamaan asukkaille vapaa-ajan viettoon
terveellisiä vaihtoehtoja. Esimerkiksi koulujen pihojen merkitystä ei pidä
väheksyä: Nuoren Suomen tutkimuksen mukaan ala-asteikäisten liikunnasta yli
kolmasosa tapahtuu koulujen pihoilla.
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on useilla alueilla ajankohtaista ja
perusteltua, mutta on selvää, että tiivistämisenkään tavoitteena ei ole tuhota
alueiden olemassa olevia arvoja, vaikka kompromissien eteen voidaankin monesti
joutua.
Myös meillä ympäristöministeriössä tehtävällä työllä on vaikutusta siihen,
millaiset mahdollisuudet suomalaisilla on liikunnan harrastamiseen. Maankäytön,
ympäristön ja liikenteen suunnittelu vaikuttavat omatoimisen liikkumisen
edellytyksiin, määrään ja kulkutapavalintoihin. Lähiliikuntamahdollisuudet ovat
tärkeitä, sillä eniten käytettyjä liikuntapaikkoja ovat kevyen liikenteen
väylät sekä ulkoilureitit, kuten pururadat, ladut ja vaellusreitit.
Ympäristöministeriö on mukana useammassakin tutkimushankkeessa, joissa
pyritään parantamaan arkiliikunnan entistä parempaa huomioimista
yhdyskuntasuunnittelussa. Hyviä merkkejä kevyen liikenteen ja muun
lähiliikunnan arvostuksen kasvusta onkin viime aikoina ollut ilmassa.
Esimerkiksi täällä Helsingissä meillä on jo nyt nähtävyydeksi noussut, kesän
alussa avattu kevyen liikenteen väylä Baana, jonka suosiosta mediat ovat
innokkaasti kertoneet. Baanan tekee erityisen kiinnostavaksi sen historia
entisenä sataman ratakuiluna - kekseliästä rakennusperinnön uusiokäyttöä siis.
Euroopan rakennusperintöpäiviä vietetään Suomessa tänä vuonna jo 21.
kertaa. Se on hieno saavutus, josta kiitos kuuluu teille - aktiivisille
tapahtumajärjestäjille ympäri maan. Mukana on kouluja, museoita, kotiseutu- ja
kaupunginosayhdistyksiä, kuntia ja monia muita toimijoita, jotka auttavat
levittämään viestiä kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön merkityksestä.
Tapahtumien avulla on innostettu eri ikäisiä ihmisiä tutustumaan omaan
lähiympäristöön ja toimimaan sen puolesta silloin, kun se on uhattuna.
Toivonkin, että tänään julkistettava kirja Liikuttavat ympäristöt kannustaa meitä kaikkia lähtemään
liikkeelle kotiseudullemme tai vähän kauemmaksikin, ja tutustumaan ainakin
muutamaan niistä kolmestakymmenestätuhannesta liikuntapaikasta, joita maassamme
on.
Asuntoministeri Krista Kiuru. 16.8.2012.
 |
| Kuva: Liisa Lohtander |
