Liikuntapaikat esittelyssä: Pajulahti-halli

Vuonna 2010 valmistunut Pajulahti-halli on mittasuhteiltaan valtava. Kuva Hilkka Högström.

Pajulahden urheiluopisto on yksi Suomen yhdestätoista valtakunnallisesta urheiluopistosta. Pajulahti sijaitsee luonnonkauniilla männikköisellä niemellä Nastolassa Iso-Kukkasen rannalla ja on yksi maan vanhimmista urheiluopistoista. 1949 rakennettua päärakennusta on laajennettu, uusia rakennusosia on 1970-luvulta alkaen. Asuntolat ja urheilutilat ovat rakentuneet 1950-luvulta alkaen keskittyen kallioisen mäenkumpareen laelle ja rinteille.

Pajulahti kuuluu niihin harvoihin urheiluopistoihin, jotka perustettiin Suomeen ennen sotia eli 1929. Muita ovat ikäjärjestyksessä Varala, Tampere, 1909 Suomen naisten Liikuntakasvatusliitto; Tanhuvaara, Karjalan Kannas,1903 (1950 aloitti Säämingissä, Savonlinnassa); Suomen Urheiluopisto, Heinolan Vierumäellä, 1927.

Vuonna 1952 Pajulahti siirtyi Työväen Urheiluliitolta Urheiluopistosäätiölle, TUK:n tukikohdaksi. Tämän seurauksena TUL perusti 1958 uuden Kisakeskuksen Pohjan pitäjään.

Pajulahti-halli on valmistunut 2010 (Arkkitehtitoimisto Pro Ark Oy). Se on mittakaavaltaan valtava ja rakennettu pääasiassa jalkapalloa ja yleisurheilua varten. Lisäksi tiloja on myös mm. jousiammuntaa ja sisäliikuntaa varten. Se on tilavuudeltaan toistakymmentä kertaa suurempi kuin samassa urheiluopistossa oleva Nikula-halli (rakennettiin 1955-56, laajennettiin 1969).

Liikuntapaikat esittelyssä: Ratinan Stadion

Ratinan stadionin katettu pääkatsomo on yksi hienoimmista teräsbetonikatsomoista Suomessa. Stadionin nykykatsomoissa on kaikkiaan 16 800 istumapaikkaa. Kuva Hilkka Högström.

Ratinan stadionin rakentaminen on yksi Tampereen kaupungin liikunta- ja urheilupaikkarakentamisen varhaisista virstanpylväistä. Samaan sarjaan kuuluvat sitä ennen valmistunut Pyynikin uimahalli, Koulukadun tekojäärata-alue sekä samoihin aikoihin Ratinan kanssa rakenteilla ollut Hakametsän jäähalli, kaikki liikuntapaikkarakentamisen pioneereja Suomessa.

 

Ratinanniemi oli alunperin Kalevankankaan-Pyynikin harjujonoon kuuluva korkea harju. Harjua käytettiin 1910-luvulta alkaen hiekanottopaikkana ja se madaltui lähes Pyhäjärven tasoon. Kiertävät tivolit ja sirkukset pystyttivät telttansa Ratinan soramonttuun.

Kaupunginarkkitehti Elis Kaalamo esitti 1932, että kaupunkikuvallisesti tärkeä niemi hyödynnettäisiin rakentamalla hiekkakuoppaan urheilustadion. Niemeen sijoitettiin luistinrata 1936.

Urheilukeskusta Ratinaan suunnitteli mm. Helsingin Olympiastadionin suunnittelijana tunnettu arkkitehti Yrjö Lindegren, mutta suunnitelmaa ei koskaan toteutettu. Sen sijaan paikalle valmistui Lindegrenin suunnittelemana Helsingin Olympialaisia varten 1952 väliaikainen, puurakenteinen katsomo, josta seurattiin heinäkuussa 1952 viittä Olympialaisten jalkapallo-ottelua. Niiden muistoksi stadionin viereinen aukio on nimetty Olympia-aukioksi. Aukion keskellä on Pentti Papinahon veistos "Vesieste"(1963).

Nykyinen stadion rakennettiin Tampereen kaupungin talonrakennusosaston toimesta 1963-1967 arkkitehti Timo Penttilän suunnitelman mukaan. Rakennesuunnittelun teki diplomi-insinööri Bertel Ekengren. Stadionia käytettiin ensimmäisen kerran 1965 Kalevan kisoissa.

Stadion peruskorjattiin vuosina 1995-2004. Ratinan stadion on myös RKY-kohde.

Europa Nostra -palkinnot - äänestä suosikkiasi

Maaliskuun lopulla julkistettiin Europa Nostra -järjestön jakamien kulttuuriperintöpalkintojen saajat, joista yksi oli joensuulaisen Tuupovaara-seuran hanke "Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle 2009–2012". Palkittuja hankkeita oli yhteensä 28 ja palkintokategorioita neljä: konservointi, tutkimus, kulttuuriperinnön säilyttämiselle omistettu työ sekä koulutus ja tietojen lisääminen. Joensuulaiset nappasivat palkinnon viimeksi mainitussa kategoriassa.

Kesäkuussa jaettavista Grand Prix -pääpalkinnoista Suomen kanssa kilpailee siis monta hyvää hanketta. Esimerkiksi Tanskassa on elvytetty rannikon maatilojen katonrakennusperinnettä ja ranskalaiset ovat kehittäneet menetelmää maalausten konservointiin. Norjassa puolestaan on jo vuodesta 2000 ollut käynnissä projekti, jossa koululaiset ovat hoitaneet lähiseutunsa kulttuuriympäristöä.

Tänä vuonna järjestetään ensimmäisen kerran myös yleisöäänestys, jonka voittaja palkitaan kesäkuun palkintojenjakotilaisuudessa Lissabonissa 1.6. Mikä hankkeista sinun mielestäsi ansaitsee erityispalkinnon?

Europa Nostra

Hankkeisiin voi tutustua täällä ja äänestyslomake löytyy täältä. Äänestysaikaa on toukokuun lopulle. Lomakkeella voi jättää myös terveiset suosikkihankkeelleen!