1.12.2016

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien kaikki viestintä löytyy jatkossa uudelta sivustolta

Tätä blogia ei enää päivitetä. Tule mukaan seuraamaan Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tiedotusta Kulttuuriymparistomme.fi-palveluun!

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät
www.kulttuuriymparistopaivat.fi

Tapahtumakalenteri
www.kulttuuriymparistopaivat.fi/tapahtumat

Facebook www.facebook.com/EHDFinland

Twitter @HeritageDaysFI

Kulttuuriymparistomme.fi - kulttuuriympäristön tietopankki ja ajankohtaispalvelu
www.kulttuuriymparistomme.fi 

Kulttuuriymparistomme.fi Facebookissa

Haluatko ajankohtaista kulttuuriympäristötietoa sähköpostiisi 6-8 kertaa vuodessa?
Tilaa uutiskirje kulttuuriympäristöstä

 


3.10.2016

Jokioisten museorautatiellä pääsee entisajan matkustamisen tunnelmaan



Jokioisten Museorautatie sijaitsee Lounais-Hämeessä, Jokioisten ja Humppilan kuntien alueella. Museorautatie on osa vuosina 1898 - 1974 toiminutta kapearaiteista Jokioisten rautatietä, joka kulki Forssasta Jokioisten kautta Humppilaan. Museojunaliikenne tällä 23 kilometriä pitkällä radalla alkoi jo vuonna 1971. Kun Jokioisten rautatie lakkautettiin vuonna 1974, oli koko museotoimintakin vaarassa. Rataa purettiin vauhdilla ja vaunukalustoa romutettiin. Jäljelle jäi vain kuuden kilometrin osuus Minkiön ja Jokioisten välillä. Vuonna 1978 museojunaliikenne alkoi uudelleen ja siitä lähtien kesäsunnuntaisin liikennöivät höyryjunat ovat oleellinen osa lounaishämäläistä kesämaisemaa.

Museorautatieyhdistys ry:n ylläpitämä museorautatie on Suomen vanhin ja nykyisin museoradan kokonaispituus on runsaat 14 km. Vuosittain Museorautatiellä vierailee runsaat 10000 kävijää, Museojunat liikennöivät sunnuntaisin kesä-, heinä- ja elokuussa sekä muuna aikana tilauksesta ja erilaisina tapahtumapäivinä. Museorautatie on Lounais-Hämeen tärkein matkailunähtävyys ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas, toimiva kokonaisuus, sillä Museorautatie ainoa nykypäiviin säilynyt ja yhä käytössä oleva kapearaiteinen rautatie Suomessa.

Talkoolaiset hoitavat kapearaiteisen rautatien kulttuuriympäristöä


Museorautatien toiminta perustuu täysin yhdistyksen jäsenten tekemään palkattomaan talkootyöhön. Vuonna 1971 perustetussa (tuolloin nimellä Museorautatie Forssa - Humppila ry.) yhdistyksessämme on tällä hetkellä 850 jäsentä sekä kolme yhteisöjäsentä. Talkoita tehdään pääasiassa viikonloppuisin ympäri vuoden. kesällä talkoot painottuvat junaliikennöintiin ja radan ja rakennusten kunnostukseen, talvikaudella taas työpanos keskittyy veturien ja vaunujen huoltoon ja kunnostukseen.

Museorautatien suurimmat hankkeet ovat olleet vuonna 1975 puretun Minkiö - Humppila -rataosuuden uudelleen rakentaminen. Tämä 8 km:n osuus rakennettiin uudelleen vuosina 1992 - 1994 ja museojunaliikenne radalla alkoi kesäkuussa 1994. Toinen Museorautatien kannalta merkittävä hanke oli vuonna 2002 valmistuneen korjaamorakennuksen rakentaminen, sillä tämän ansiosta historiallista junakalustoa voidaan nyt korjata ja huoltaa asianmukaisissa tiloissa.


Piletti kouraan ja höyryjunan kyytiin


Höyryjunassa matkailijalla on mahdollisuus kokea entisajan matkustamisen tunnelma: kiireetön matkanteko, höyryveturin äänet ja tuoksut, matkustajavaunujen III luokan puiset penkit sekä hitaasti ohilipuva maalaismaisema. Muistoksi matkasta matkailijalle jää pahvinen junapiletti. Museojunamatkan lisäksi matkailijoilla on mahdollisuus vuokrata resiinoita. Resiinalla voi tehdä esimerkiksi retken vanhalle soraraiteelle, josta löytyy grillauspaikka ja laavu retkeläisten käyttöön.

Museorautatien kesäkauden vilkkain tapahtuma on heinäkuun lopussa järjestettävä kaksipäiväinen Minkiön Höyryfestivaali, jonne kerääntyy lukuisia erilaisia höyryllä toimivia laitteita sekä maamoottoreita. Tunnelmassa ja työ- ja musiikkinäytöksissä on nähtävää ja koettavaa on koko perheelle.

Jokioisten Museorautatielle on kerätty laaja kokoelma eri suomalaisilta kapearaiteisilta rautateiltä peräisin olevaa veturi- ja vaunukalustoa, johon vierailijat pääsevät tutustumaan sekä museojunaliikenteessä että Minkiön asemalla sijaitsevassa näyttelyhallissa. Minkiön asema-alue on Suomen ainoa alkuperäisessä asussaan oleva kapearaiteisen rautatien asemamiljöö. Museorautatieltä löytyy myös Suomen vanhin, yhä junaliikenteen käytössä oleva rautatiesilta, joka on valmistunut vuonna 1897.

Minkiön asemalla on myös kesäkahvio, joka on avoinna kesäkuun alusta elokuun puoliväliin päivittäin. Kahviossa on myynnissä myös laaja valikoima matkamuistoja ja rautatieaiheista kirjallisuutta.

Syysajo lyhtyjen loisteessa ja ilotulitusten räiskeessä päätti kesäkauden - tule joulukuussa kyytiin Joulupukin junaan!





Syyskuun toisena lauantaina järjestettiin perinteinen Museorautatien syysajo sekä samassa yhteydessä Maatalouden esittelypuisto Elonkierrossa lasten maatalousnäyttely Mansikki. Tapahtuma oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumissa. Syysajopäivänä höyryjunat vievät vielä kerran syksyisiin maalaistunnelmiin. Vaunujen kamiinat hohkaavat kodikasta lämpöä ja höyryveturin puuskutus ja vihellykset täyttävät ilman. Loppuillasta kaksi museojunaa liikennöi Humppilasta ja Jokioisista syysillan hämärässä ja lyhtyjen loisteessa. Liikennekauden päätti komea ilotulitus Minkiön asemalla.

Lasten maatalousnäyttely Mansikki oli aivan uudenlainen maaseututapahtuma lapsille ja koko perheelle! Maatalousnäyttelyssä oli mahdollisuus tehdä ja tuntea ihan itse; esimerkiksi traktoria ajaen, ponilla ratsastaen, alpakkaan tutustuen tai vaikkapa nikkaroiden. Myös maaseudun mainiot maut ja kädentaitajat olivat esillä.

Rautatietoiminta on nyt tauolla, mutta höyryveturit pääsevät töihin taas joulukuussa. Lauantaina 3.12. raiteilla liikennöi koko päivän Joulupukin juna!

Marko Laine
Puheenjohtaja
Museorautatieyhdistys ry


6.9.2016

Kadonneiden korttelikinojen jäljillä


Elävän kuvan ihme nähtiin Helsingissä ensimmäisen kerran kesäkuun 28. päivänä vuonna 1896, kun ranskalaisten Lumière keksijäveljesten elokuvakiertue antoi Suomen ensimmäisen elokuvaesityksen Hotelli Seurahuoneella.  Helsinkiläiset hurmaantuivat liikkuvan kuvan lumoon niin, että alkuperäinen suunnitelma päivän näytöksestä venyi lopulta viikon mittaiseksi elokuvavierailuksi.

Pian menestyksekkään ensiesitysten jälkeen eläviä kuvia alettiin esittää jo kotimaisten elokuvayrittäjien toimesta. Ensimmäinen kiinteä elokuvateatteri perustettiin Helsinkiin vuonna 1901 ja vajaan 20 vuoden kuluttua kaupunkia pidettiin jo yhtenä pohjoismaiden parhaana elokuvateatterikaupunkina. Elokuvateattereiden määrä kasvoi huimaa vauhtia. Parhaimmillaan, toisen maailmansodan aikaan, Helsingissä oli peräti 51 elokuvateatteria.

Kino Helsinki toimi vuosina 1961-83. Nyt tiloissa toimii Ryhmäteatteri. Kuva: Jussi Nenonen.

1940- ja 50- luvut olivat elokuvateattereiden kulta-aikaa


Sotavuodet olivatkin elokuvateattereiden kulta-aikaa. Varsinkin kotimaiset elokuvat kiinnostivat sodan runtelemaa kansakuntaa ja jokainen ensi-iltaan tuolloin tullut kotimainen uutuus saavutti 400 000 katsojan yleisömäärän. Elokuvateattereiden menestyksen sotavuosina selittää se, että elokuvissakäynti oli ainoita salituttuja huvittelumuotoja. Vajaan neljän miljoonan asukkaan maa otti tästä ajanvietteestä kaiken irti.

Suomalaisten elokuvateattereiden menestysvuodet jatkuivat 1950-luvulla. Elokuvateattereissa riitti yleisöä. Vuonna 1955 tilastoitiin, että jokainen suomalainen kävi elokuvissa kahdeksan kertaa. Helsingin elokuvateattereiden määrä oli 1950–luvun puolessa välissä 47 teatteria.

Vuonna 1957 alkoivat kuitenkin synkät pilvet leijailla elokuvakulttuurin ylle. Syynä olivat elokuvien valmistuskustannusten kohoaminen, sekä myös pääsylippujen alhainen hinnoittelu. Mutta pahempaa oli tulossa.

Televisio vei voiton


Iltaisin suomalaisten kotien olohuoneesta alkoi kajastaa sinertävää valoa. Televisio oli tullut suomalaisiin koteihin ja tuo ihme taikalaatikko vangitsi kansakunnan nojatuoleihin totaalisesti. Vuosina 1961-1962 televisio tavoitti jo 80 prosenttia väestöstä ja elokuvateattereiden omistajat katselivat huolestuneina lisääntyvien tyhjien penkkien määrää elokuvasaleissa.

Televisio otti nopeasti ohjelmistoonsa myös pitkien elokuvien esittämisen. Televisio toi näin ensimmäisen elokuvateatterikadon. Vuosina 1962-1969 katosi Suomen elokuvateatteri kartalta peräti 260 teatteria. Epätoivoisia pelastusyrityksiä tehtiin. Suuremmat teatterit yrittivät muokata teattereitaan paremmin vastaamaan ajan haasteita. Saleja pilkottiin useampiin pienempiin saleihin ja näin yritettiin saada lisäkatsojia teattereihin useammalla näytöksellä. Samalla tuhottiin monta arvokasta elokuvateatteri interiööriä.

Seuraava tuhoaalto iski elokuvateattereihin 1980-luvun alussa, kun Suomeen rantautui videonauhurit. Videon saapuminen kotien peruskalustoon oli kohtalokasta ennen kaikkea Helsingin korttelikinoille, lähes 20 teatteria pisti lapun luukulle parin vuoden sisällä. Esimerkiksi Töölön komea elokuvateatteri perinne katosi käytännössä yhdessä vuodessa. Maineikkaat Ritz, Adlon, Corona ja Sininen kuu olivat enää muisto vain vuoden 1986 lopussa.

Kallion pimenneet valkokankaat


Kallion kaupunginosassa on toiminut kaikki aikakaudet mukaan lukien yli 30 elokuvateatteria. Vuonna 1939 Helsingin kantakaupungissa toimi 48 teatteria, joista 12 oli itäisessä kantakaupungissa. Kallion viimeinen elokuvateatteri Arena lopetti vuonna 1993. Itäinen kantakaupunki palaa kuitenkin elokuvateatterikartalle syksyllä 2016, kun Harjukadulla avautuu vuonna 1982 suljettu elokuvateatteri Riviera uudelleen.

¨Riviera toimi vuosina 1955-82. Kruunu nimelläkin tunnettu elokuvateatteri avautuu uudelleen syksyllä 2016. Kuva: Olli Aaltonen. 

Kallion kävelyfestivaalin Pimenneet valkokankaat -kierros esittelee joukon Kallion seudun kadonneita elokuvateattereita, osa teatterisaleista on vielä olemassa. Niissä toimii nyt muun muassa kuntosaleja, uskonnollisia yhteisöjä ja eräässä elokuvasalissa on nyt Alko. Sunnuntaina 11.9. klo 15.00 lähdetään kävelykierrokselle Paasipuistosta (Paasivuorenkatu 2). Vapaa pääsy, käsiohjelma 2 euroa. Kierros on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien- ja Open House Helsinki –ohjelmaa.

Katso lisää: Kallion kävelyfestivaali - Pimenneet valkokankaat –kävely.

Juhani Styrman

10.8.2016

Porlan satavuotias kulttuurimaisema

Porlan laitos oli Suomen ainoa keskieurooppalaistyyppinen lampiviljelylaitos.

Lohjalla sijaitseva arvokas luontopuistomme on perustettu kalanviljelylaitokseksi vuonna 1916 Porin kauppakoulun johtajan Hugo Laguksen aloitteesta. Vuosien saatossa altaat ovat kehittyneet uskomattomaksi keitaaksi täynnä arvokasta elämää.

Porla on monien eläinlajien koti

Porla on kulttuurihistoriallisesti merkittävä paikka. Se on ollut maamme johtava tutkimus-, koulutus- ja opetuslaitos alallaan ja siellä tehtiin tärkeää limnologista vesiensuojelututkimusta. Vaikka siis kansallisesti katsoen merkittävä kalanviljelystoiminta on loppunut jo vuosia sitten valtion säästötoimien vuoksi, ovat siitä iloinneet sadat ja tuhannet eri kasvi-, eläin-, hyönteis- ja eliölajit.  Myöhemmin maisemasta on ansiokkaasti pitänyt huolta vuosikymmeniä kalastusmestari, alueen nykyinen vuokralainen Pekka Ilmarinen.


Pro Porla Ry, joka perustettiin turvaamaan Porlan tulevaisuus jälkipolville, on tehnyt valtavasti työtä alueen pelastamiseksi suunnitellulta massiiviselta rakentamiselta. Vihdoinkin kesäkuussa kaupunginhallitus vihelsi pelin poikki. Kerrostaloalue ei tule nyt toteutumaan. Alueelle on 70-luvulta lähtien aika ajoin suunniteltu kerrostaloasumista ja hotellia, joten vieläkään ei ole aika ruususen unelle. Tämä on vain lyhyt hengähdystauko mikäli historia jatkaa itsensä toistamista.

 

Porlan luonnonpuistoon panostetaan


Porla on hallitun villi luontokohde.
Porlan luontopuistoon on nyt vihdoin kuitenkin tahtoa panostaa. Siitä halutaan kehittää houkuttelevampi virkistyskohde mutta kuitenkin luonnon ehdoilla. Tämä herkkä ekosysteemi vaatii asiantuntevaa suunnittelua ja tarkkaa harkintaa vähäistenkin muutosten osalta. Alue on rakentunut sata vuotta, eikä sitä pidä mennä kehittämään kiireessä ja hätäillen. Alueen herkät eri lajit tulee huomioida, samoin tasapainon säilyminen ihmismäärien lisääntyessä alueella. Tästä on ikäviä tuoreita esimerkkejä maailmalla, jopa Suomessa.  Ei tule koskaan unohtaa, että tämä on ainutlaatuinen, hallitun villi luontokohde. Porlan kesyttäminen kauniiksi puistoksi ja pelkästään ihmisen viihtyvyyden näkökulmasta ei saa olla tavoitteena. Porlaa ei tule erehtyä vertaamaan suoraan vastaavan oloisiin kohteisiin joissa on puisto rakennettu nimenomaan tyhjästä, ottaen ansiokkaasti käyttöön joutomaa. Tästä esimerkkinä vaikkapa liettynyt ja pahoin saastunut Sapokanlahti joka sai uuden upean elämän.


Onneksi ajat ovat siis muuttumassa. Ihmiset etsivät ja arvostavat keitaita joihin on helppo pääsy lähelle luontoa ja hiljaisuutta. Hakeudumme paikkoihin, joilla on luonnetta, tarina ja historia. Porlassa kaikki on jo valmiina. Porlan suojeltu alue on hyvin pieni. Ei ole mahdollista säästää lajeja ilman ympäröivien alueiden tukea, sillä lajit tarvitsevat laajaa ympäristöä suojakseen. Porlaa kaavoitettaessa on otettava huomioon alueen kokonaisuus ja kaiken muutostyön vaikutukset lajeihin. 

Porla ja Aurlahti ovat julkista kaupunkitilaa ja niiden olemassaolo tasapainoisena, tuttuna kulttuurimaisemana on merkittävä. Niillä on aina ollut tärkeä tehtävä toimiessaan luontevina kokoontumispaikkoina, tarjotessaan hyvinvointia ja virkistystä asukkaille. Porlan altaiden erityinen maailma antaa mahdollisuuden oppia ja ymmärtää luonnon monimuotoisuutta ja siten ehkä innostaa ottamaan vastuuta omasta elinympäristöstään. Tämä on maisema johon monet meistä ovat juurtuneet.  Tällä maisemalla on paljon tarinoita kerrottavanaan ja me haluamme kuulla niitä, juuri tässä, maisemassa jonka edelliset sukupolvet ovat meille säilyttäneet.


Porlassa voi nauttia luonnon voimaannuttavasta kokemuksesta.

 

Satavuotiasta Porlaa juhlitaan 12.-14.8., tule mukaan!


Perjantaina 100-vuotisjuhlat avataan Aurlahden liikunnallisella puistotapahtumalla. Lauantaina vietämme juhlapäivää Lohjan Yhteislyseon lukiolla kakkukahvien merkeissä, kuunnellen puheenvuoroja Porlan menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Sunnuntaina Porlan luontopäivässä on luvassa elämyksiä: tule souturetkelle tai kuvauttamaan itsesi historiallisissa tunnelmissa.

Porlan satavuotisjuhlat ovat osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä.
 Maria Léman, ympäristöaktiivi, kuvataideopettaja Lohjalta 

Seuraa Porlaa:
Instagramissa @proporla
Facebookissa Pro Porla ry
www.proporla.fi

Aiempia blogitekstejä Porlasta:
5/2016 Porla, kulttuurimaisema Lohjalla
10/2015 Euroopan kulttuuriympäristöpäivät Lohjalla: keksipicnic ja flashmob

15.6.2016

Kulttuuriympäristöpäivien suunnittelu vauhdissa – myös verkkosivut uudistuivat!

Alkukesästä on hyvä aika ilmoittaa tapahtuma osaksi Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa. Ilmoita suunnittelemasi tapahtumat hyvissä ajoin Kulttuuriymparistomme.fi-palvelun kalenteriin täältä. Jo nyt kalenteriin on ilmoitettu useita tapahtumia kesälle ja syyskuiselle pääviikonlopulle.

Kalenteriin ilmoitettuja tapahtumia nostetaan esille kesän ja alkusyksyn aikana kulttuuriympäristöpäivien Facebook- ja Twitter-sivuilla. Myös Kulttuuriympäristö-blogiin voi kirjoittaa omista tapahtumista.

Monenlaiset tapahtumat sopivat kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaan.

Kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2016 teema on Porukan paikat, yhteiset ympäristöt, joka tuo esille erilaisia ryhmiä ja heille tärkeitä paikkoja. Tänä vuonna pääviikonloppua vietetään 9.-11.9.2016. Tapahtumien suunnittelun avuksi olemme koonneet kulttuuriympäristöpäivien verkkosivuille erilaisia tapahtumaideoita, joita voi vapaasti hyödyntää.

Verkkosivut uudistuivat


Euroopan kulttuuriympäristöpäivien koti verkossa, Rakennusperinto.fi-palvelu uudistui ja esittelee lähiympäristöämme jatkossa osoitteessa Kulttuuriymparistomme.fi. Uusi palvelu esittelee koko kulttuuriympäristön laajan kirjon perinnemaisemista urbaaniin kaupunkimiljööseen ja tarjoaa uutisia, artikkeleita ja tapahtumia. Tutustu Euroopan kulttuuriympäristöpäivien uusittuihin sivuihin täällä. Jatkossa käytämme myös suoraa verkko-osoitetta www.kulttuuriymparistopaivat.fi.

Tutustu uusiin verkkosivuihimme: www.kulttuuriymparistopaivat.fi

Hyödynnä esitteitä ja muuta materiaalia

Esitteillä ja julisteilla saa hyvin näkyvyyttä omalle tapahtumalle. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumajärjestäjiä varten on tuotettu kulttuuriympäristöpäiviä ja vuoden teemaa esitteleviä aineistoja.

Porukan paikat, yhteiset ympäristö -teemasta on tehty verkosta tulostettava esite. Tiedotuksessa voi hyödyntää myös teeman julistetta, esimerkiksi omien tapahtumailmoitusten pohjana, ja vuoden teemasta on tehty lisäksi tiedotepohja tapahtumajärjestäjien käyttöön. Kulttuuriympäristöpäivien aineistot löytyvät verkkosivuilta suomeksi ja ruotsiksi.

Tiedota ja osallistu!

Omat tapahtumat kannattaa ilmoittaa oman alueen tapahtumakalentereihin ja muille palstoille. Sosiaalisessa mediassa kannattaa käyttää tunnistetta #kulttuuriympäristöpäivät. Lue myös muut vinkkimme tiedottamiseen

Kun syyskuinen kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppu lähestyy ja haluat osallistua kulttuuriympäristön juhlintaan, löydät itsellesi sopivan tapahtuman osoitteesta www.kulttuuriymparistopaivat.fi/tapahtumat.
  
Tervetuloa mukaan osallistumaan ja järjestämään tapahtumia Euroopan kulttuuriympäristöpäiville!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...